Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää suosiolahjasta lakiosan laskennallisena lisäyksenä). 

Määräys, jonka mukaan lahjaa ei tule pitää ennakkoperintönä, voidaan antaa lahjakirjassa lahjaa annettaessa, testamentissa tai vapaamuotoisesti. Ennakkoperintönä ei oteta huomioon tavanomaista lahjaa, joka ei ole epäsuhdassa lahjanantajan oloihin, kuten tavanomaista merkkipäivälahjaa. Ennakkoperintönä ei myöskään pidetä isälle tai äidille lapsen elättämisestä, kasvattamisesta ja kouluttamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lapsen koulutukseen laitetuista erityisistä kuluista voidaan tehdä kohtuullinen vähennys.   

Ennakon saajana muu kuin rintaperillinen

Jos ennakon saajana on muu perillinen kuin rintaperillinen, lahja vähennetään ennakkoperintönä perillisen osuudesta vain, jos omaisuutta annettaessa lahjakirjassa on niin määrätty. Tällainen määräys voidaan peruuttaa tai antaa myöhemminkin, jolloin se on tehtävä testamentin muodossa. 

Jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annettu ennakkoperintö vähennetään aina ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä, olipa lahjan antanut ensiksi kuollut puoliso tai leski. Mikäli ennakon koko arvoa ei voida tällä tavalla vähentää, on loppuosa vähennettävä toiselta puolisolta jääneestä perinnöstä. 

Mitä kaikkea ennakkoperinnöksi voidaan lukea?

Ennakkoperintöä voi puhtaan lahjan lisäksi olla selvästi alihintainen kauppa, jolloin ennakkoperinnöksi voidaan katsoa käyvän arvon ja maksetun vastikkeen välinen erotus. Ennakkoperintö arvostetaan lähtökohtaisesti lahjan antamishetken arvoon, jollei asianhaaroista muuta johdu. Lahjan antaja voi esimerkiksi määrätä, että lahja on arvostettava perinnönjakohetken arvoon.  

Ennakkoperintö otetaan huomioon siten, että ennen perinnönjakoa jäämistön säästöön laskennallisesti lisätään ennakkoperinnön arvo, joka sitten vähennetään perinnönjaossa ennakon saajan perintöosasta. Voi myös käydä niin, ettei ennakkoperinnön saaja saa pesästä enää mitään. Mikäli ennakon saaja on saanut perintöosaansa suuremman ennakkoperinnön, lisätään pesään ainoastaan niin suuri osa kuin perillisen perintöosasta voidaan vähentää. Tällainen ylisuuri ennakkoperintö voi aiheuttaa monimutkaisia laskutoimituksia varsinkin, jos useampi perillinen on saanut ylisuuren ennakkoperinnön. 

Jollei ennakkoperinnön koko määrää voida vähentää perillisen perintöosasta, ei hän ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei perittävä ole niin määrännyt ennakkoa antaessaan.  

Ennakkoperintö vaatii perittävältä tahdonilmauksen

Perittävän tarkoitus voidaan todeta joko nimenomaisesta tahdonilmaisusta, olosuhteista tehtävistä päätelmistä tai laissa asetetuista oletussäännöistä. Ennakkoperintösäännöstö on pääosin tahdonvaltaista oikeutta. Perittävä voi siis aina määrätä, otetaanko hänen antamansa lahja ennakkoperintönä perinnönjaossa huomioon. Ja vaikka perittävä olisi toisin määrännyt, ennakkoperintöä ei perinnönjaossa välttämättä vähennetä, jos kukaan perillisistä ei sitä vaadi.

Ennakkoperintönä ei voida ottaa huomioon suoritusta, jonka tarkoituksena on ollut velaksianto tai takausvastuun täyttäminen. Perittävälle on tällöin syntynyt saamisoikeus perillistä kohtaan. Tätä ei aina käytännössä huomata. Vain jos perittävä on määrännyt tai tarkoittanut, ettei perillisen tarvitse maksaa velkaansa takaisin, voi kyse olla ennakkoperinnöstä.

Lue lisää siitä miten ennakkoperintö ilmoitetaan verottajalle.

Ella Suitiala

Artikkelin kirjoittaja:

Ella Suitiala
Lakimies, OTM
Suomen Juristit Oy
11.06.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.