Salakuunteluun syyllistyy henkilö, joka oikeudettomasti kuuntelee tai tallentaa teknisellä laitteella tietyissä tilanteissa kuulemaansa puhetta tai keskustelua. Salakuuntelun tunnusmerkistö voi täyttyä kahdessa eri tilanteessa.
Ensinnäkin kyse voi olla rikoslaissa tarkoitetusta salakuuntelusta, mikäli henkilö oikeudettomasti kuuntelee tai tallentaa teknisellä laitteella keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa.
Salakuunteluun voi syyllistyä myös muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa kuuntelemalla tai tallentamalla salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan.
Salakuuntelussa keskeistä on, että kuuntelu tapahtuu teknisellä laitteella. Teknisen laitteen sijoituspaikalla ei ole rikokseen syyllistymisen kannalta merkitystä.
Salakuuntelusta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Teon yritys on rangaistava.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä salakuuntelusta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi, taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Lue lisää salakatselusta.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
20.02.2015
(Päivitetty 9.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.