Keskustelu Kilpailukielto

Kilpailukielto

Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)
  • #25282 Reply

    Monni

    Olen perustamassa yritystä, joka kilpailee nykyisen työnantajani kanssa. Nyt työnantajani on saanut tietää, että olen aikeissa aloittaa kilpailun heidän alallaan. Nykyinen työsopimukseni ei kiellä moista, ainoastaan työskentelyn kilpailijalle työsuhteen aikana. Kautta rantain sain kuulla, että minulla allekirjoitutetaan kilpailukielto, joka kieltää kilpailevan yritystoiminnan x-kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen.

    Tarvitseeko minun allekirjoittaa paperia, jos en allekirjoita mitä tapahtuu? Onko kilpailukielto voimassa vaikka en allekirjoita sopimusta? Onko kilpailukielto voimassa sopimuksessa mainitun x-kuukauden ajan vaikka jättäisin sen allekirjoittamatta ja irtisanoisin itseni?

    #25287 Reply

    nn

    Älä missään nimessä allekirjoita tuollaista sopimusta!!! Alla suora lainaus sivustosta (http://www.rttl.fi/fi/index.php/liiton_arkki/11/226).

    Liiton Arkki 4/2005

    Kilpailukielto on usein perusteeton

    "Työntekijä ei saa mennä sopimuksen aikana, välittömästi sopimuksen päättymisen jälkeen tai ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut, toisen työnantajan vakituiseen-, määräaikaiseen-, tunti-, keikka- tai minkäänlaiseen vastaavaan muuhunkaan työhön tai tehtävään. Sopimussakkona on kuukauden palkka."

    Tällaisia kirjauksia on alkanut ilmestyä työsopimuksiin yhä useammin. Jos omassa työsopimuksessasi on tällainen kirjaus, kannattaa aina tarkistaa, missä määrin kirjaus on pätevä. Useimmiten näin ei ole.

    Työsopimuslaissa on säädetty yleisesti työntekijän velvollisuuksista työsuhteessa, myös kilpailukiellosta. Laissa (3. luku) todetaan, että työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

    Kilpailevaa toimintaa koskeva rajoitus ei tarkoita, että työnantajalla olisi yksinoikeus työntekijänsä työpanokseen. Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevällä on oikeus hakeutua toisellekin työnantajalle ammattinsa mukaisiin töihin, ellei työtehtävien erityisluonteesta muuta johdu. Vapaa-aikaansa työntekijä voi kuluttaa vaikkapa sivutoimessa. Työnantajan organisaatiossa korkeammalla oleville taas voidaan asettaa laajempi uskollisuusvelvollisuus kuin ns. suorittavalla puolella työskenteleville.

    Kyseessä ei ole kielletty kilpailu, jos työnantaja on ollut tietoinen muista tehtävistä jo työsuhdetta solmittaessa. Työsuhteen aikanakin työntekijä ja työnantaja voivat sopia työntekijän uusista sivutoimista.

    Rajoituksia vain erityisen painavasta syystä

    Erityisen painavasta syystä voidaan kilpailukieltosopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa em. työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Sama koskee työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

    Erityistä painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon mm. työnantajan toiminnan laatu, liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttäminen, työntekijälle järjestetty erityiskoulutus sekä hänen asemansa ja tehtävänsä yrityksessä. Toiseen suuntaan puolestaan vaikuttavat työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa.

    Tehtävän sisältö ratkaisee

    Kilpailukieltosopimuksen pätevyyttä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Yleensä kilpailukielto on sallittu, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole. Journalistiset ja ohjelmatyötehtävät eivät juuri koskaan täytä kilpailukieltopykälän kriteereitä.

    Kilpailukieltopykälää voidaankin ajatella Nokian tuotekehitysinsinööri -pykälänä. Jos olet insinööri Nokialla ja suunnittelet uusia kännyköitä, tuntuu perustellulta, että Sony Ericssonin palvelukseen siirtymistä on rajoitettu kilpailukieltosopimuksella. Tosin tällöinkin ehto voi olla perusteeton, jos tuotekehitystieto on mahdollista suojata esimerkiksi patentilla. Myös myyntityö, jossa asiakas kiinnittyy työnantajaan erityisesti työntekijän kautta, voi olla tällaista työtä.

    Kilpailukielto ei aina sido

    Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Tällä tarkoitetaan taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita sekä henkilöperusteisia irtisanomisia, joihin työnantajalla ei ole ollut lainmukaisia perusteita.

    Sen sijaan ehto voi laueta, jos työntekijä itse irtisanoutuu tai jos hänet irtisanotaan tai työsopimus puretaan henkilöstä johtuvin laillisin perustein.

    Kilpailukieltosopimus on mitätön, jos edellä mainittuja erityisen painavia perusteita ei ole.

    Enimmäisaika ja korvaus

    Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan työsopimuksen päättymisestä. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvaus sitoutuneisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuodeksi. Sopimussakon suuruus saa maksimissaan vastata kuuden kuukauden palkkaa.

    Kannattaako huolestua?

    Työsopimusta tehtäessä olisi luonteva paikka kysyä työsopimuksen kilpailukiellon pätevyyden perään. Monesti tässä vaiheessa kuitenkin on tärkeintä saada sopimus aikaan ja samalla turvata työnsaanti.

    Tuolloin se tieto helpottaa, että jos erityisen painavia syitä kilpailukiellolle ei ole, on ehto automaattisesti mitätön.

    Työsuhteen päättyessä taas työnantajan on oltava aktiivinen, jos se haluaa vedota sopimuksessa olevaan kilpailukieltoon.

Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)

Vastaa aiheeseen: Kilpailukielto



18 − = 8