Keskustelu Lesken oikeus ja muuta

Lesken oikeus ja muuta

Esillä 7 viestiä, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • #7845 Reply

    Kaukaa viisas
    Haluatko vastausta lakiasiaasi? Soita LAKIPUHELIN 0600 111 33.

    Hei!
    Tilanne on seuraava: Olen naimisissa, miehelläni on kaksi alaikäistä lasta, yhteisiä lapsia ei ole. Miehelläni ja minulla on yhteinen omakotitalo. Siis puolet on hänen ja puolet minun nimissäni.
    Mietin mikä on kohtaloni ja mikä on mieheni kohtalo, jos jompi kumpi kuolee joskus.. :-(

    Eli leskenä kenties saan hallita meidän yhteistä kotia..?? Jos lapset vaativat osuuttaan, onko se heille siitä annettava ja voivatko he vaatia, että talo myydään, kun kuitenkin puolet on siitä minun?? Voiko mieheni esim. jollakin testamentilla määrätä, että saan asua siinä kuolemaani asti ennen jakoa..? Entä jos talon pitäminen käy kalliiksi ja haluan sen myydä ja ostaa uuden asunnon? Mitä sitten tapahtuu??

    Jos kuolen ennen miestäni ja miellä ei ole lapsia, niin onko mahdollista (ja miten se testamentti kannattaa laatia), että annan omaisuuteni/hallintaoikeuden?? miehelleni ja määrään sitten testamentilla, että hänen poismentyä haluan sen puolikkaani muualle, enkä hänen lapsilleen.

    Jos alaikäinen perii vanhempansa, hallitseeko sitä omaisuutta tämän huoltaja vai kuka..? Ja onko \"hallitsijalla\" jonkin asteinen oikeus siihen perintöön??

    Toivottavasti saan joltakin selvän ja kattavan vastauksen. Halusisin tämän mielestäni pois. Olen lukenut netistä monia palstoja ja yrittänyt saada selvyyttä näihin kysymyksiin, mutta en ole saanut.

    #7856 Reply

    VTT

    Lukemalla peruskirjoitukset esim. tuosta oikealta kohdasta perhe – perintö saa jo hyvän käsityksen asiasta.
    Leskenä saat hallintaoikeuden yhteiseen kotiin, joka suojaa sinua miehesi lasten jakovaateilta. Miehesi lapset perivät miehesi ja tulevat miehesi tilalle talon omistajiksi. Testamenttia ei tarvita siihen, että saat asua talossa kuoleemaasi asti, sillä tämän suojan antaa laki.
    Jos talon pitäminen käy kalliiksi, niin silloin sen myynnistä on sovittava meihen lasten kanssa. Kun talo myydään, lapset saavat myyntihinnasta perintöosuutensa, joka tässä tapauksessa on todennäköisesti noin puolet talon myyntihinnasta. Omalla puolikkaallasi voit ostaa oma asunnon, johon lapsilla ei sitten ole mitään oikeuksia, ei edes perintöoikeutta.
    Kysymys, joka koski omaa testamenttiasi: Kuvaamasi testamentti on mahdollista laatia.
    Jos alaikäinen perii, niin silloin hänen omaisuudestaan huolehtii edunvalvoja, joka voi olla huoltaja. Maistraatti valvoo edunvalvojan (huoltajan) toimia, jos perintö on huomattava. Hallitsijalla ei ole mitään oikeutta perintöön, mutta velvollisuus huolehtia toisen raha-asioista huolellisesti.

    #7876 Reply

    w-man

    Käytännössä Maistraatti valvoo alaikäisen perintöä silloin KUN SAA SEN TIETOONSA. Valvottavan omaisuuden raja on 15 tEur (esim. velkoja ei huomioida vähentävästi). -> ko. summa tulee helposti, jos vaikkapa asunnosta peritään osuus.

    (Perunkirjoituksen yhteydessä kannattaa harkita tarkkaan toimittaako Maistraattiin kappaleen vaiko ei)

    Haluatko vastausta lakiasiaasi? Soita LAKIPUHELIN 0600 111 33.

    #7937 Reply

    Mami

    Mitä W-man tarkoitti sillä, että ei vietäisi kappaletta maistraattiin? On oikeasti monessa tilanteessa hyvä, että joku ulkopuolinen sitä perintöä alaikäisen puolesta valvoo, muuten voi perintö hävitä parempiin suihin…

    #8079 Reply

    w-man

    Valvontabyrokratia voi olla aika lailla käytännön elämää hankaloittavaa ja siitä aiheutuu myös kustannuksia. Eli melkoisen vähäpätöisen omaisuuden valvontabyrokratiasta on perheen kannalta usein selvästi enemmän haittaa kuin hyötyä. Nimimerkillä kokemusta on (valitettavasti).

    Esim. perunkirjan toimittamatta jättämistä Maistraattiin ei ole mitenkään sanktioitu (ja harvemmin se sinne käytännössä toimitetaankaan)….

    #41224 Reply

    Hyväksikäytetty

    Olen itse tilanteessa jossa sinä olet. Paitsi että mieheni kuoli. Alaikäisten lasten edunvalvoja on heidän äitinsä, eli mieheni ex-vaimo. Minä onneton otin vielä kymmeniä tuhansia mieheni velkoja itselleni ennen hänen kuolemaansa. Testamentit oli , ja avio-oikeus toistemme omaisuuteen. Eli kaiken piti olla kunnossa.
    Pankista sanottiin lainaa ottaessa että testamentti jossa toivotaan että perilliset eivät vaadi lakiosaansa jommankumman kuollessa on ihan ”turvallinen”, jos sellainen on niin kukaan ei mene vaatimaan lakiosaansa.
    No kukaan ei ottanut huomioon että ex-vaimo, joka on lasten holhooja, vaati sitten lakiosan, sitä kun ei kiinnosta että miten se leski pärjää.
    Eli lakiosa on maksettava aina jos joku perillisistä sitä vaatii.
    Ex-vaimolle menee myös mieheni eläke.
    Minulla on sadantonnin velat, joita makselen eläkkestäni.
    Tätä on kestänyt jo vuoden yhtäkyytiä. Ex vaimon lakimies on erittäin pätevä. Sama lakimies jo kertaalleen ”kuppasi” mieheni, kun on eronnut ex:ään. Nyt sama lakimies on minun kimpussani, vaatien minua selvittämään mistä mieheni velkaantuminen on alkanut, vaikka on itse tehnyt avioerossa osituksen, ja tietää että velkaantuminen on alkanut siitä että ex-vaimo on aikanaan saanut puolet omaisuudesta, jonka mieheni on ottanut velkana. En saa ex-vaimolta valtuutuksia hoitaa kuolinpesän asioita, ja hänen lakimiehensä vaatii milloin tiliotteita, milloin mitäkin, joita en saa, kun en saa ilman valtuutuksia edes niitä kuolinpesän tilotteita.
    Appiukko lohdutti että tämä loppuu sitten kun minulta on koti mennyt, ex-vaimo on kuulemma katkera kun olen tehnyt kodistamme niin kauniin(ihan omilla rahoilla).
    Ja ex-vaimoa pitää ymmärtää, kun sillä on kuulemma vaikeata.
    Menisi sitten edes koti. Nyt olen ”jumissa” liian suuressa ja kalliissa asunnossa ja maksan velkoja, kun en voi tehdä mitään, kun olen ”vain” kuolinpesaän yksi osakas.
    Paitsi että olen joutunut hoitamaan ihan kaiken vero ym toimistoja myödenilman valtuutuksia. Luojankiitos niissä on ymmärretty tilanne kun sen on selittänyt.
    Oikeastaan ihmiselle on aika tarpeeksi kun mies kuolee, siinä sitten shokissa yrität hoitaa asioita kun on kimpussa ex-vaimo, sen asianajaja, ja miehen suku.
    Vuoden aikana on huomannut että oikeuksia ei ole,- on vaan velvollisuuksia.
    ELI PAINELE ÄKKIÄ SELLAISELLE ASIANAJAJALLE JOKA OSAA PERINTÖPUOLEN JA TEHKÄÄ NIIN VEDEPITÄVÄT PAPERIT ETTEI KÄY NIINKUIN MINULLE.
    Tällaisessa tilanteessa pahimmillaan käy niin, että ihmiset, joihin olet luottanut, vetoavat vaikka sitten siihen että ”juu, kyllä me tiedetään asian todellinen laita, mutta ei uskalleta sanoa mitään, tai ex-vaimo ei anna tavata lapsenlapsia.
    Laki ja kohtuus on kaksi ihan eri asiaa.
    Teistä jompikumpi kuolee ennen toista. Jälkeenjääneeltä kuolee ihminen. Kaikilta muilta kuolee RAHAA. -Se kannattaa otta huomioon. Ja se jos tilanne menee tällaiseksi, niin sitten tarvitaan paljon RAHAA. Rahaa lakimieheen, ja rahaa PESÄNSELVITTÄJÄÄN, -joka tässäkin lopulta luultavasti on edessä. Säästäkää se lakiosa pankkiin valmiiksi ennenkuin ketään kuolee!!!!!

    #41231 Reply

    xccv

    VTT:n ja W-lan vastaukset ok. Osituksesta lesken ja perillisten välillä ei ollut puhetta. Koska avioehtoa ei ollut, niin yhteisen talon puolikkaan lisäksi leski saa avio-oikeutensa perusteella tasinkoa sen verran, että tulee vähintään yhtä varakkaaksi kuin puolisovainaa.
    Alkuperäisen asia jo selvisikin, että kotiin ja koti-irtaimistoon leski saa elinikäisen hallintaoikeuden ilman mitään testamentteja. Testamentti on tarpeen sen varalle, ettei puolison lapset saa lapsettomana kuolleen kysyjän perintöä. Alkuperäisen huomioon se, että liian isoksi osoittautuvan talon myynnissä voi neuvotella perillisten kanssa heidän omistusosuudesta jonkin osuuden ja lesken hallintaoikeuden siirtymisestä pienempään asuntoon. Voivat hyvinkin suostua kun saavat asuntojen hinnan erotuksesta puolet heti.
    Hyväksikäytetty ei oikeastaan kysynyt mitään, eikä antanut oleellisia tietojakaan, mutta tulipa hänenkin tapauksessaan mieleen, että onko tehty ositus ja kumpi on rikkaampi. Kun hk otti (?antoi siis lahjan puolisolle) puolisonsa velan, niin velka vähensi osituksessa lesken varallisuutta ja paransi mahdollisuutta saada tasinkoa, ellei hän siltikin ollut puolisoansa rikkaampi. Lakiosan vaatiminenhan puree vain yhteisen kodin ja lesken avio-oikeuden mukaisen mahdollisen tasingon lisäksi pesässä olleeseen varallisuuteen.
    Puolison yksin tai lesken kanssa yhdessä omistamaa yhteisenä kotina ollutta asuntoa ja koti-irtaimistoa ei viedä leskeltä elinaikana lakiosiksikaan. Se on eri asia jos eron ositus ei ollut selvä ja jos vastapuolen "härski" asiamies on saanut lesken hyväksymään oikeuksiensa kavennukset. Pahin marmatus alkaa usein lakiin perustumattomien luulojen karsiutumisen aiheuttamista pettymyksistä, eikä aina exien ahneudesta.

Haluatko vastausta lakiasiaasi? Soita LAKIPUHELIN 0600 111 33.
Esillä 7 viestiä, 1 - 7 (kaikkiaan 7)

Vastaa aiheeseen: Lesken oikeus ja muuta



29 + = 32