Presidentti: Presidentin armahdus
Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Ennen armahdusta tulee hänen kuitenkin pyytää asiassa lausunto Korkeimmalta oikeudelta. Käytännössä presidentti käyttää armahdusoikeuttaan varsin harvoin. Yleisimmin sitä on käytetty elinkautisvankien armahtamisessa. Viime aikoina elinkautisvankeja on armahdettu noin 14 vuoden vankilassa istumisen
Elinkautisvankien vankeuden jatkaminen tulee nykyisin 12 vuoden istumisen jälkeen myös Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi. Ehdonalaiseen vapauteen päästäminen arvioidaan tuomioon johtanutta rikosta, vangin vaarallisuutta sekä vangin käytöstä. Kielteisen päätöksen jälkeen vapauttamisasia tulee automaattisesti uudelleen käsiteltäväksi joka toinen vuosi. Ehdonalaiseen päästetyn jäännösrangaistus on kolme vuotta. Mikäli henkilö on tuomittu alle 21-vuotiaana, niin ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä päätetään 10 vuoden vankilassa olon jälkeen.
Aihealueen artikkelit
- Eduskunnan oikeusasiamies: Oikeusasiamiehen tehtävät
- Oikeudenkäynti: Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeuskansleri: Kantelu oikeuskanslerille
- Oikeusturva: Fair trial -lauseke
- Presidentti: Presidentin armahdus
- Presidentti: Presidentin rikosoikeudellinen vastuu
- Suomen oikeusjärjestelmä: Hyvä oikeusturva
- Valtioneuvoston oikeuskansleri: Oikeuskanslerin tehtävät
- Virkamies: Virkamiehen vastuu
- Yhdenvertaisuus: Ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä



