Korvataanko aina koko vahinko?

Suomen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Sen mukaan vahinkoa kärsinyt osapuoli on saatettava sellaiseen asemaan kuin hän olisi ollut siinä tapauksessa, että vahinkoa ei olisi syntynyt. Vahinkoa kärsivän sopijapuolen on kuitenkin pyrittävä rajoittamaan vahinkoa, jos tämä kohtuullisin toimin on mahdollista. Jos esimerkiksi kuluttajalle toimitettu tavara on jätetty ulkoilmaan siten, että tavara on sen seurauksena esimerkiksi kastunut ja siten vaurioitunut, on ostajan joka

tapauksessa siirrettävä tuote sisätiloihin lisävahinkojen estämiseksi, mikäli se on mahdollista. Virheellisesti toimitetusta tavarasta ostajalla on oikeus virheen suuruiseen vahingonkorvaukseen, mutta mikäli ostaja omalla toiminnallaan tai toimimattomuudellaan aiheuttaa sen, että tuote vaurioituu käyttökelvottomaksi, ei hänellä ole oikeutta täysimääräiseen hyvitykseen, mikäli hän olisi omalla toiminnallaan voinut estää lisävahingon syntymisen. Jos sopijapuoli näin laiminlyö vahingon rajoittamisvelvollisuutensa, hän saa itse kärsiä vastaavan osan vahingosta.