Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti ja lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä. Lapsen huolto voidaan uskoa myös yksin toiselle vanhemmalle. Tuomioistuin voi antaa päätöksen siitäkin, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Tuomioistuin voi päättää lapsen huollosta myös siten, että lapsen huoltajuus on vanhempien ohella tai sijasta yhdellä tai useammalla henkilöllä, joka on antanut tähän suostumuksensa. Tuomioistuin voi uskoa lapsen huollon vanhempien sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle vain, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä.
Tuomioistuin voi myös tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken. Tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset tapaamisen ja luonapidon ehdoista.
Tuomioistuimen on ratkaistessaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset mahdollisuuksien mukaan. Lapsen etua punnittaessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten lapsen huolto ja tapaamisoikeus vastaisuudessa parhaiten toteutuu. Vanhempien ollessa joltain osin yksimielisiä, on asia ratkaistava heidän sopimallaan tavalla, ellei ole aihetta olettaa, että ratkaisu on vastoin lapsen etua.
Tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta.
Lue lisää lapsen edun arvioinnista.
Lähde §: laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
Suomen Juristit Oy
13.02.2015
(Päivitetty 03.09.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.