Perimysjärjestelmä: Perimysjärjestelmän periaatteet

Mille periaatteille perimysjärjestelmä rakentuu?

Suomen lakimääräinen perimysjärjestelmä rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan. Suvun aseman heikkenemisen takia muutos on tosin kulkenut kohden perheperimystä ja vallitsevaksi on tullut roomalaisesta oikeudesta peräisin oleva parenteeliperiaate, jolle on ominaista laaja sijaantulo-oikeus sekä perinnön jakautuminen sukuhaarojen sisällä.

Periä voi lakimääräisen perimyksen tai testamenttiperimyksen nojalla se, joka elää perittävän kuollessa. Jos tällainen henkilö sittemmin ennen perinnönjakoa kuolee, häntä edustavat perinnönjaossa hänen oikeudenomistajansa. Tällaisessa peräkkäisten kuolinpesien tapauksessa myös muutoin perillisaseman ulkopuolelle jäävät ensimmäisen perittävän serkut voivat käytännössä suoraan päästä osallisiksi serkkuvainaansa perinnöstä.

Tällöin ei kuitenkaan ole kysymys laissa tarkoitetusta sijaantulosta. Sijaantulossa on kysymys siitä, että ennen perittävää kuolleen perillisen jälkeensä jättämän sukuhaaran edustajat sijaantulosäännösten osoittamassa laajuudessa tulevat täyttämään kuolleen perillisen jakoaseman pesässä. Serkut on rajattu sijaantulon ulkopuolelle.


› Etsitkö vastausta lakiasiaasi? - Soita lakipuhelin 02000 14 24 tai 02000 24 24

Perinnönjako kohdistuu perittävän jäämistöön. Jäämistön määrittämiseksi on avioliitossa olleen perittävän jälkeen toimitettava omaisuuden ositus. Perimys- ja aviovarallisuusjärjestelmä kohtaavat. Lesken omaisuus ei siis kuulu kuolinpesäänä. Perukirjaan on näet merkittävä sekä perittävän että lesken omistama omaisuus.


› Nopea vastaus lakiasiaasi - Soita lakipuhelin 02000 14 24 tai 02000 24 24



Aihealueen artikkelit


Materiaali on tekijänoikeuden alaista. Käyttöehdot.