Perimysjärjestelmä: Perimysjärjestelmän periaatteet
Mille periaatteille perimysjärjestelmä rakentuu?
Suomen lakimääräinen perimysjärjestelmä rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan. Suvun aseman heikkenemisen takia muutos on tosin kulkenut kohden perheperimystä ja vallitsevaksi on tullut roomalaisesta oikeudesta peräisin oleva parenteeliperiaate, jolle on ominaista laaja sijaantulo-oikeus sekä perinnön jakautuminen sukuhaarojen sisällä. Yleisesti puhutaan kolmesta parenteelista.
Lyhyesti sanottuna ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän lapset jälkeläisineen, toiseen parenteeliin perittävän vanhemmat jälkeläisineen ja kolmanteen parenteeliin perittävän isovanhemmat jälkeläisineen. Mikäli ensimmäisessä parenteelissa ei perittävän kuolinhetkellä sijaantulosäännökset huomioiden ole elossa olevia perillisiä, perimysaseman saavat toisen parenteelin perilliset. Ja jos ei toisessa tai tämän jälkeen kolmannessakaan parenteelissa ole elossa olevia perillisiä, eikä testamenttia ole tehty, perintö menee valtiolle.
Periä voi lakimääräisen perimyksen tai testamenttiperimyksen nojalla se, joka elää perittävän kuollessa. Jos tällainen henkilö sittemmin ennen perinnönjakoa kuolee, häntä edustavat perinnönjaossa hänen oikeudenomistajansa. Tällaisessa peräkkäisten kuolinpesien tapauksessa myös muutoin perillisaseman ulkopuolelle jäävät ensimmäisen perittävän serkut voivat käytännössä suoraan päästä osallisiksi serkkuvainaansa perinnöstä.
› Etsitkö vastausta lakiasiaasi? - Soita lakipuhelin 02000 14 24 tai 02000 24 24
Tällöin ei kuitenkaan ole kysymys laissa tarkoitetusta sijaantulosta. Sijaantulossa on kysymys siitä, että ennen perittävää kuolleen perillisen jälkeensä jättämän sukuhaaran edustajat sijaantulosäännösten osoittamassa laajuudessa tulevat täyttämään kuolleen perillisen jakoaseman pesässä. Serkut on rajattu sijaantulon ulkopuolelle.
Perinnönjako kohdistuu perittävän jäämistöön. Jäämistön määrittämiseksi on avioliitossa olleen perittävän jälkeen toimitettava omaisuuden ositus. Perimys- ja aviovarallisuusjärjestelmä kohtaavat. Lesken omaisuus ei siis kuulu kuolinpesään, vaikka maallikko perukirjan perusteella näin saattaa päätellä. Perukirjaan on näet merkittävä sekä perittävän että lesken omistama omaisuus.
› Nopea vastaus lakiasiaasi - Soita lakipuhelin 02000 14 24 tai 02000 24 24
Aihealueen artikkelit
- ›Hallintaoikeus: Hallintaoikeuden kohteen vaihtuminen
- ›Hallintaoikeus: Hallintaoikeudesta luopuminen jälkikäteen
- ›Jäämistö: Jäämistön hallinta on puolison oikeus
- ›Kuolinpesä: Avustus lapselle kuolinpesästä
- ›Kuolinpesä: Hyvitys kuolinpesästä perittävän hyväksi tehdyn työn perusteella
- ›Lesken hallintaoikeus: Asunnon vaihtaminen
- ›Lesken hallintaoikeus: Lesken asumisoikeus
- ›Periminen: Aviopuoliso perii lapsetta kuolleen puolisonsa
- ›Perimys: Omaisuuden periminen
- ›Perimys: Perimysprosessi
- › Perimysjärjestelmä: Perimysjärjestelmän periaatteet
- ›Perimysjärjestys: Kuka perii ja kenet?
- ›Perinnöttömäksi tekeminen: Perillinen perinnöttömäksi
- ›Perintö: Perinnönjättäjän surmaaja vailla perintöoikeutta
- ›Perintö: Perittävän jäämistö
- ›Perintövero: Velvollisuus maksaa perintöveroa
- ›Perintöverotus: Hallintaoikeusvähennys ja perintöverotus
- ›Vainanjan jäämistö: Eloonjääneen puolison avustus vainajan jäämistöstä
- ›Valtiokonttori: Perittävän läheinen voi saada valtion perimän omaisuuden valtionkonttorista
Materiaali on tekijänoikeuden alaista. Käyttöehdot.