Kuulustelusta tulee laatia kuulustelupöytäkirja kuulusteltavan käyttämällä kielellä. Niin ikään muistakin esitutkintatoimenpiteistä tulee laatia pöytäkirja tai tehdä merkintä muuhun asiakirjaan.

Pöytäkirjattu kertomus tulee heti kuulustelun päätyttyä lukea kuulusteltavalle ja antaa hänen tarkastettavakseen. Kuulustellulta on tiedusteltava, onko hänen kertomuksensa kirjattu pöytäkirjaan oikein. Kuulustelupöytäkirjaan tulee merkittävä sellainen kirjaamista koskeva korjaus- tai lisäyspyyntö, jonka vuoksi pöytäkirjaa ei ole muutettu. Pöytäkirjaa ei saa muuttaa sen jälkeen, kun kuulusteltu on sen tarkastanut ja pyydetyt korjaukset ja lisäykset on tehty.

Kuulusteltavan kertomus saadaan ottaa myös ääni- tai kuvatallenteeseen. Kuulustellun on niin ikään saatava tarkastaa tallennettu kertomus. Mikäli kuulustelukertomus otetaan ääni- tai kuvatallenteeseen, on kuulusteltavan kuulustelun päätyttyä annettava kuunnella äänitys ja tehdä kertomukseensa tarpeelliset korjaukset ja lisäykset. Tallentamisesta on ilmoitettava kuulusteltavalle ennen sen aloittamista. Mikäli kuulustelukertomus tallennetaan, tai vaihtoehtoisesti kuulusteltavan lausumien perusteella sanellaan tallenteeseen myöhempää kirjoittamista varten, tarkastetaan kuulustelukertomus kuulusteltavan valinnan mukaan joko kuuntelemalla tai lukemalla se.

Mikäli henkilö on alkoholista tai muusta huumaavasta aineesta siinä määrin päihtynyt, että hänen ei voida olettaa ymmärtävän kuulustelun merkitystä, saa häntä kuulustella vain, mikäli tämä on rikoksen selvittämiseksi välttämätöntä. Kuulustelupöytäkirjaan tulee tällöin tehdä merkintä kuulusteltavan tilasta ja siitä, miksi kuulustelemista on pidetty välttämättömänä. Kuulustellulle on varattava tilaisuus tarkastaa kertomuksensa myöhemmin uudestaan.

Kuulustelusta laadittavaan kuulustelupöytäkirjaan merkitään kuulustelukertomus, sekä kuulustelun alkamis- ja päättymisaika, paikka, kuulustelija sekä muut läsnäolijat, kuulusteltavan henkilötiedot ja epäiltynä kuulusteltavasta myös siviilisääty, elatusvelvollisuus, tulot ja varallisuus sekä moottoriajoneuvolla tehtyä liikennerikosta tai

Kuulustelupöytäkirjaan merkitään tilanteen näin ollessa myös syy kuulustelun toimittamiseen kello 21:n ja 06:n välisenä aikana sekä syy, jonka vuoksi jonkun pääsy kuulustelutilaisuuteen on evätty tai jonka vuoksi joku on sieltä poistettu. Lisäksi kuulustelupöytäkirjaan merkitään lain mukainen tilaisuuden varaaminen asianomaisille tietojen saamiseen ja kysymysten tekemiseen sekä tilaisuuden varaaminen sosiaalilautakunnalle edustajansa lähettämiseen lapsen kuulusteluun ja sosiaalilautakunnan edustajan läsnäolo.

Mikäli kuulustelukertomusta on tarkoitus käyttää todisteena oikeudenkäynnissä eikä kuultavaa voida tämän nuoren iän tai henkisen toiminnan häiriintyneisyyden vuoksi todennäköisesti kuulla henkilökohtaisesti siinä haittaa kuulusteltavalle aiheuttamatta on asianomistajan ja todistajan kuulustelu tallennettava videotallenteeseen tai siihen rinnastettavaan muuhun kuva- ja äänitallenteeseen.

Kuulustelussa tulee ottaa huomioon kuulusteltavan kehitystason asettamat erityisvaatimukset kuulustelumenetelmille, kuulusteluun osallistuvien henkilöiden määrälle ja muille kuulusteluolosuhteille. Tutkinnanjohtaja voi päättää, että muukin kuin esitutkintaviranomainen voi esittää kysymykset kuulusteltavalle kuulustelijan valvonnassa. Rikoksesta epäillylle tulee varata mahdollisuus esittää kuulusteltavalle kysymyksiä. Hänen kysymyksensä saa esittää myös asiamies tai avustaja, mikäli rikoksesta epäilty niin pyytää. Kuulustelija voi niin ikään määrätä, että kysymykset on esitettävä kuulusteltavalle kuulustelijan välityksellä.

• Soita lakipuhelin - 0600 111 33 tai 0600 111 88.
• Tilaa asiakirjamallit heti netistä.
• Tutustu uusiin lakioppaisiin.