Pakkokeinot: Määräajan asettaminen syytteen nostamista varten



Kun tuomioistuin, joka tulee käsittelemään syytteen, päättää läsnä olevan epäillyn vangitsemisesta, on tämän, ellei syytettä ole jo nostettu, asetettava samassa yhteydessä määräaika, jonka kuluessa syyte on nostettava. Mikäli vangitsemisvaatimus ja syyte käsitellään eri tuomioistuimissa, on asianmukaisen tuomioistuimen, kun ilmoitus siitä, missä tuomioistuimessa asia käsitellään, on saapunut, viipymättä määrättävä aika syytteen nostamiselle. Aikaa syytteen nostamiselle ei saa määrätä pidemmäksi kuin on välttämätöntä esitutkinnan päättämiseksi ja syytteen valmistelemiseksi.

Mikäli syytteen nostamiselle

määrätty aika osoittautuu liian lyhyeksi, voi tuomioistuin syyttäjän mainitun ajan kuluessa tekemästä pyynnöstä pidentää määräaikaa. Vangitulle ja hänen avustajalleen on varattava tilaisuus tulla kuulluksi pyynnöstä. Vangittua on kuultava henkilökohtaisesti, mikäli vangittu niin haluaa. Mikäli tuomioistuin harkitsee soveliaaksi, voi kyseinen kuuleminen tapahtua myös vangitun olematta läsnä istuntosalissa, käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jossa käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään. Mikäli toisaalta tuomioistuin pitää tätä tarpeellisena, on vangittu tuotava tuomioistuimeen.


  • Suosittele artikkelia
  • Facebook
  • Twitter
  • Google+

Aihealueen artikkelit

 

Aihealueen lakioppaat