Suomen rikoslakia sovellettaessa keskeistä on, että kyseessä tilanne, jossa kyseinen rikos on tapahtunut ja toteutettu Suomessa. Toisin sanoen, Suomen rikoslakia sovelletaan Suomessa tehtyyn rikokseen.

Rikoksen tekopaikaksi katsotaan se paikka, missä rikollinen teko suoritettiin, sekä se paikka, missä rikoksen seuraus ilmeni. Laiminlyöntirikoksen tekopaikaksi katsotaan se paikka, missä tekijän olisi pitänyt toimia, sekä se paikka, missä rikoksen seuraus ilmeni. Rikoksen jäädessä yritykseksi, katsotaan rikos tehdyksi siellä, missä rikoksen toteutuessa sen seuraus olisi todennäköisesti tai tekijän käsityksen mukaan ilmennyt. Yllyttäjän ja avunantajan rikos katsotaan tehdyksi siellä, missä rikokseen osallinen teko suoritettiin, sekä siellä, missä varsinaisen rikoksentekijän rikos on tehty. Mikäli rikoksen tekopaikasta ei ole varmuutta, mutta voidaan perustellusti olettaa, että kyseinen rikos on tehty Suomen alueella, katsotaan rikos tehdyksi Suomessa.

Suomen rikoslakia sovelletaan niin ikään suomalaisessa aluksessa taikka ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen. Tällöin edellytyksenä on se, että rikos on tehty kyseisen suomalaisen aluksen ollessa aavalla merellä taikka vaihtoehtoisesti millekään valtiolle kuulumattomalla alueella, taikka vaihtoehtoisesti kyseisen ilma-aluksen, jossa rikos on tehty, ollessa tällaisella alueella tai sen yläpuolella. Suomen rikoslakia sovelletaan myös silloin kun suomalainen alus tai ilma-alus on vieraan valtion alueella ja rikoksen on toteuttanut aluksen päällikkö tai aluksen miehistön jäsen, taikka aluksen matkustaja tai matkalla aluksessa muuten mukana oleva henkilö. Suomen rikoslakia sovelletaan myös suomalaisen aluksen tai ilma-aluksen päällikön tai miehistön jäsenen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen, vaikka rikos ei olisi tapahtunut kyseisessä aluksessa, mikäli rikoksen tekijä on teollaan rikkonut hänelle aluksen päällikkönä tai miehistön jäsenenä kuuluvaa lakiin perustuvaa erityistä velvollisuutta.

Suomen rikoslaki soveltuu tilanteessa, jossa rikos on tehty Suomen ulkopuolella tehtyyn, mutta jossa rikos itsessään on kohdistunut Suomeen. Rikoksen katsotaan kohdistuneen Suomeen, mikäli kyseinen rikos on maan- tai valtiopetosrikos, tai mikäli rikoksella on muuten vakavasti loukattu tai vaarannettu Suomen valtiollista, sotilaallista tai taloudellista oikeutta taikka muuta etua, taikka mikäli kyseinen rikos on kohdistunut Suomen viranomaiseen. Suomen rikoslakia sovelletaan niin ikään määriteltyyn virkarikokseen ja sotilasrikokseen, jonka on toteuttanut laissa määritelty suomalainen virkamies taikka sotilashenkilö Suomen ulkopuolella.

Suomen rikoslaki soveltuu suomalaiseen kohdistuneeseen rikokseen. Mikäli rikos on kohdistunut suomalaiseen yksityishenkilöön, taikka oikeushenkilöön tai yhteisöön, taikka sellaiseen ulkomaalaiseen, joka asuu pysyvästi Suomessa ja rikos on tehty Suomen ulkopuolella, sovelletaan Suomen rikoslainsäädäntöä, mikäli kyseisestä rikoksesta saattaa seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus.

Suomen kansalaiseksi katsotaan henkilö, joka on Suomen kansalainen rikoksen tekohetkellä, taikka vaihtoehtoisesti oikeudenkäynnin alkaessa. Suomen kansalaiseen rinnastetaan niin ikään sellainen henkilö, joka asui rikoksen tekohetkellä tai oikeudenkäynnin alkaessa asu pysyvästi Suomessa, taikka henkilö, joka tavoitetaan Suomesta ja on oikeudenkäynnin alkaessa Pohjoismaiden kansalainen taikka asuu pysyvästi jossakin Pohjoismaassa.

Suomen rikoslaki soveltuu myös Suomen kansalaisen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen. Mikäli kyseinen rikos on tehty millekään valtiolle kuulumattomalla alueella, on rikoksen rangaistavuuden edellytyksenä se, että kyseisestä rikoksesta voi Suomen lain mukaan seurata pidempi kuin kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Sellaiseen Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, josta saattaa seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus, sovelletaan Suomen lakia, mikäli se valtio, jonka alueella rikos on tehty, on pyytänyt rikoksen käsittelyä Suomessa, taikka vaihtoehtoisesti, mikäli kyseinen valtio on pyytänyt rikoksentekijän luovuttamista, mutta tähän pyyntöön ei ole Suomen toimesta suostuttu. Tehdyn teon tulee olla määritelty rikokseksi myös tekopaikan lain mukaan, nk. kaksoisrangaistavuuden vaatimus. Tehdystä rikoksesta ei saa tuomita Suomessa sitä ankarampaa seuraamusta kuin miten kyseisestä teosta rikoksen tekopaikan laissa säädetään. Poikkeuksena kaksoisrangaistavuuden vaatimukseen toimivat tietyt Suomen lainsäädännössä vakavaksi määritetyt rikokset.

Suomen rikoslakia sovelletaan niin ikään sellaiseen Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, jonka rankaiseminen tekopaikan laista riippumatta perustuu Suomea velvoittavaan kansainväliseen sopimukseen taikka muuhun sellaiseen säädökseen, joka velvoittaa Suomea kansainvälisesti. Mikäli Suomea velvoittavassa kansainvälisessä sopimuksessa tai muussa vastaavassa säädöksessä on vastaavasti rajoitettu Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa, tällaista rajoitusta noudatetaan sellaisena kuin siitä on sovittu.

Kyseisiä rikoksia ovat:

terrorismi; ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa; rahanväärennysrikos, rahanväärennyksen valmistelu tai väärän rahan käyttö; rikos ihmisyyttä vastaan, törkeä rikos ihmisyyttä vastaan, sotarikos ja törkeä sotarikos; joukkotuho ja joukkotuhon valmistelu; huumausainerikos, törkeä huumausainerikos, huumausainerikoksen valmistelu, huumausainerikoksen edistäminen, törkeä huumausainerikoksen edistäminen ja kätkemisrikos; ilma-aluksen kaappaus; liikennetuhotyö, törkeä tuhotyö, yleisvaarallisen rikoksen valmistelu tai muu vastaava teko; kansainvälistä suojelua nauttivaan henkilöön kohdistunut tahallinen surmaaminen, pahoinpitely tai vapaudenriisto taikka vastaava teko taikka teolla uhkaaminen; panttivangin ottaminen tai muu vastaava vapaudenriisto; tunnustuksen hankkiminen kiduttamalla, pahoinpitely, törkeä pahoinpitely sekä muu vastaava rangaistavaksi säädetty teko; ydinräjähderikos, terveyden vaarantaminen, ydinenergian käyttörikos tai muu ydinaineeseen kohdistuva taikka ydinainetta välineenä käyttäen tehty vastaava teko; vapaudenriisto, törkeä vapaudenriisto, ihmisryöstö, tuhotyö, vaaran aiheuttaminen tai muu vastaava teko; aluksessa tai ilma-aluksessa olevaan henkilöön kohdistunut surmaaminen, pahoinpitely, vapaudenriisto tai ryöstö taikka alukseen, ilma-alukseen tai niissä olevaan omaisuuteen kohdistunut kaappaus, anastus tai vahingonteko; kemiallisista tai biologisista aseista voimassaolevan kiellon rikkominen; merenkulun turvallisuuteen kohdistuva laiton teko; mannerjalustalla sijaitsevien kiinteiden lauttojen turvallisuuteen kohdistuva laiton teko; Yhdistyneiden Kansakuntien henkilöstöön ja sen yhteydessä toimivaan henkilöstöön kohdistuva rikos; julkiseen paikkaan, valtion laitokseen, julkiseen liikennevälineeseen tai julkisia palveluja tuottavaan laitokseen kohdistuva terroristinen teko; terrorismin rahoittaminen; siviilien tahallinen tappaminen tai vakavien vammojen tuottaminen; ydinterrorismi. Yritys ja osallisuus on rangaistavaa.

Tilanteessa, jossa rikos on tehty ulkomailla, tai jossa ulkomaalainen on tehnyt rikoksen ulkomaisessa aluksessa tämän aluksen ollessa Suomen alueella, mutta rikos ei kuitenkaan ole kohdistunut Suomeen, Suomen kansalaiseen, Suomessa pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen tai suomalaiseen oikeushenkilöön, on rikosasian tutkimiselle Suomessa lähtökohtaisesti edellytyksenä valtakunnansyyttäjän syytemääräys.

Suomessa ei lähtökohtaisesti saa nostaa syytettä teosta, josta on jo annettu lainvoimainen tuomio rikoksen tekopaikan valtiossa taikka toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Tämä soveltuu yhtälailla tilanteisiin, joissa syyte on hylätty, tai, syytetty on todettu syylliseksi, mutta jätetty rangaistukseen tuomitsematta, tai, tuomittu seuraamus on pantu täytäntöön tai sen täytäntöönpano on kesken, tai, jossa tuomittu seuraamus on tuomioistuinvaltion lain mukaan rauennut. Poikkeuksena toimii edelleen tilanne, jossa rikos on kohdistunut Suomeen, tai, rikos on virkarikos tai sotilasrikos, tai, rikos on laissa määritetty kansainvälinen rikos, tai, rikos katsotaan toteutetuksi myös Suomessa, eikä muualla kuin Suomessa annettu tuomio perustu Suomalaisen viranomaisen pyyntöön. Rikoksesta, joka on osittain tehty Suomessa ja josta on jo annettu tuomio Euroopan unionin jäsenvaltion alueella, ei saa erikseen nostaa syytettä Suomessa.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu määräytyy vastaavasti kuin yksityishenkilön rangaistusvastuu määrittyy Suomen lain mukaan.

Nopeaa apua lakiasioihin.