Sopimuksilla on läheinen liittymä kaupallisuuteen ja markkinoiden toimivuuteen. Voidaan ajatella, että koko länsimaisen sopimusoikeuden tavoitteena on globaalien markkinoiden toimivuuden tehostaminen ja takaaminen. Oikeustaloustieteen puolella onkin esitetty, että sopimusoikeudessa on pohjimmiltaan kysymys rahasta. Sopimusoikeus ei sen mukaan käsittele vain reaaliesineitä tai inhimillisiä arvoja, vaan niitä taloudellisia arvoja, joita näillä hyödykkeillä on markkinoilla.

Lähes kaikki inhimillinen toiminta perustuu sopimuksiin sekä niiden luomiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Länsimainen sopimusoikeus rakentuu pitkälti yleisten oikeusperiaatteiden varaan. Suomalaisessa lainsäädännössä on varsin vähän sopimusoikeutta koskevia säännöksiä. Eräs pääasiassa sopimusoikeutta koskeva suomalainen yleislaki on laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista.

Koska sopimusoikeus rakentuu pääasiallisesti yleisten oikeusperiaatteiden ja oikeuskäytännön varaan, niin koko sopimus-käsitteen ja sen problematiikan yhtenäinen

Sopimusoikeudessa tarvittaisiin paljon dynaamisempia ja kaikkien sopimusosapuolien edut huomioivia sopimusrakenteita. Olemassa olevat sopimusmekanismit eivät enää tarjous – vastaus menetelmineen riitä. Kaupankäynnistä on muodostunut kumppanuutta, joka on nähty ainoaksi vaihtoehdoksi yrityksen menestyksen turvaamiseksi. Sekä kilpailun kiristymisen että globaalin toimintaympäristön ja eri toimialojen infrastruktuurien voimakkaan yhdentymisen seurauksena on liike-elämän toimijoille syntynyt halu tehdä tuloksia yhdessä. Tällaisen kumppanuuden ilmapiirissä staattisen sopimusoikeuden käyttöarvo vääjäämättä supistuu. Nyt tarvitaan nopeita, helppoja ja dynaamisia sopimusmekanismeja.

• Soita lakipuhelin - 0600 111 33 tai 0600 111 88.
• Tilaa asiakirjamallit heti netistä.
• Tutustu uusiin lakioppaisiin.