Sopimus: Sopimusvapaus
Onko sopimusvapaus hyvä asia?
lujasti, vaikka viime aikoina on esiintynyt toisenkinlaisia näkökohtia. Mitä enemmän uskotaan sopimusvapauteen, niin sitä enemmän luotetaan yksilöiden kykyyn hoitaa asiansa ja saavuttaa itsensä ja koko yhteiskunnan kannalta edullisia tuloksia.
Lähtökohtana Suomen ja useimpien muidenkin maiden sopimusoikeudessa pidetään sopimusvapautta. Sopimusvapaudella tarkoitan vapaaehtoisuuteen perustuvaa tahdonilmaisua, jolla yksilö disponoi omasta oikeudellisesta statuksesta. Näin ollen, pääsääntöisesti täysivaltaisilla ihmisillä ja muilla oikeudellisilla toimijoilla on oikeus tehdä sopimuksia valitsemillaan ehdoilla. Nyky-yhteiskunnassa sopimusvapauteen uskotaan yhä
Sopimusvapaus voidaan jakaa osiin vaikkapa seuraavasti: 1) päätäntävapaus, 2) sopimuskumppanin valitsemisvapaus, 3) tyyppivapaus, 4) muu sisältövapaus kuin tyyppivapaus, 5) muotovapaus ja 6) purkuvapaus.
Aihealueen artikkelit
- Esisopimus: Esisopimuksen sitovuus
- Käsiraha: Käsirahan menettämisseuraamus
- Oikeusavustaja: Asianajaja tai lakimies
- Oikeustoimet: Oikeustoimi on tahdonilmaisu
- Pätevä sopimus: Sopimuksen muotovaatimusten täyttyminen
- Pätevä sopimus: Vajaavaltainen ja edunvalvoja
- Sitomaton ehto: Yllättävät ja ankarat ehdot ovat sitomattomia
- Sopimuksen pätevyys: Oikeustoimikelpoisuus
- Sopimus: Letter of intent eli aiesopimus
- Sopimus: Sopimukseen pakotettaminen
- Sopimus: Sopimuksen pätemättömyys
- Sopimus: Sopimusvapaus
- Sopimus: Sopimusvapaus ja sopimuspakko
- Sopimus: Vakioehdot osaksi sopimusta
- Sopimus: Yksilöllinen ehto ja vakioehto
- Sopimusneuvottelut: Sopimusneuvotteluiden keskeyttäminen ja korvausvastuu
- Sopimusoikeus: Sopimusoikeuden kansainvälinen säätely
- Sopimusoikeus: Sopimusten tavoitteena on markkinoiden toimiminen
- Tarjous: Tarjouksen peruuttaminen
- Vakiosopimus: Vakiosopimuksen erityisongelmat



