Velkajärjestelyn perusajatus on, että pääasiallisesti ilman omaa syytään toivottomaan velkatilanteeseen joutuneelle, mutta asioitaan rehellisesti selvittäneelle velalliselle annetaan mahdollisuus vapautua ylivoimaisesta velkavastuusta kohtuullisessa ajassa ja siten päästä elämässään uuteen alkuun.
Hänen tulee olla maksukyvytön sillä tavoin, että hän ei omaisuudellaan eikä niillä ansioillaan, joita hän voi hankkia, pysty selviämään veloistaan ja siihen ei ole odotettavissa muutosta. Samalla pyritään turvaamaan velkojille se osuus heidän saatavistaan, jonka velallinen todellisen maksukykynsä turvin pystyy maksamaan. Velkajärjestelyn maksuohjelman päätyttyä ja siinä mainittujen velkojen tultua maksetuksi ohjelman mukaisesti, velallinen on vapautunut veloista. Jos velallinen laiminlyö ohjelman noudattamisen niin hän menettää koko edun. Maksuohjelma kestää yleensä 5 vuotta.
Velkajärjestely haetaan käräjäoikeudelta. Ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä, hän on lain mukaan velvollinen neuvottelemaan velkojiensa kanssa sovintoratkaisusta, jolla velat voitaisiin sovittaa hänen maksukykyään vastaaviksi. Usein yhden tai muutaman velkojan asenne on niin kielteinen, että neuvottelut eivät johda sopimukseen. Ellei sovintoneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voidaan jättää velkajärjestelyhakemus tuomioistuimen käsiteltäväksi. Hakemus on syytä valmistella huolella. Useimmissa tapauksissa velallisen on aiheellista kääntyä asiantuntijan puoleen.
Velkajärjestelyssä tuomioistuin vahvistaa velalliselle maksuohjelman. Kun maksuohjelma on vahvistettu, velallisen suoritusvelvollisuus määräytyy vahvistetun ohjelman mukaisesti. Maksuohjelma korvaa velallisen velkasuhteiden entiset ehdot. Siinä velallinen velvoitetaan käyttämään kaikki muut kuin välttämättömiin elinkustannuksiinsa ja elatusvelvollisuudesta aiheutuviin menoihin tarvitsemansa tulot velkojensa maksamiseen. Velallinen on velvollinen muuttamaan rahaksi kaiken muun kuin perusturvaansa kuuluvan omaisuuden. Lakiin sisältyisivät säännökset siitä, milloin velallisen omistusasunto voitaisiin määrätä muutettavaksi rahaksi. Velalliselle vahvistettavan maksuohjelman kesto on yleensä viisi vuotta. Tätä pitempiaikainen maksuohjelma voitaisiin vahvistaa, jos velallisen varallisuuteen kuuluu asunto, jota ei muuteta rahaksi. Eräissä tapauksissa maksuohjelma voisi olla viittä vuotta lyhyempikin.
Velkajärjestelyn piiriin kuluisivat kaikki sellaiset velat, joiden peruste on syntynyt ennen velkajärjestelyn alkamista. Saatavan ei tarvitse olla erääntynyt, jotta se kuuluisi velkajärjestelyn piiriin. Velkajärjestelyn piiriin kuuluvan saatavan velkoja ei saisi velkajärjestelyn alkamisen jälkeen kohdistaa velalliseen perintätoimia, viivästysseuraamuksia eikä toimenpiteitä velan maksun turvaamiseksi. Velkoja ei saa esimerkiksi irtisanoa velkaa, saattaa voimaan erääntymisehtoa tai purkaa velan perustana olevaa sopimusta. Vakuusvelkoja ei yleensä saa ryhtyä toimiin vakuuden realisoimiseksi. Jos tällaiset toimet on aloitettu, ne olisi keskeytettävä. Halutessaan velkoja voi kuitenkin panna vireille oikeudenkäynnin tai muun menettelyn täytäntöönpanoperusteen saamiseksi tai jatkaa sellaista menettelyä. Täytäntöönpanoa ei kuitenkaan voitaisi ulosmittauskiellon vuoksi toteuttaa.
Velallisen maksukyky ja muut olosuhteet voivat velkajärjestelyn aikana muuttua. Maksuohjelma tulee laatia sen sisältöiseksi, ettei ohjelmaa jouduta velallisen olosuhteiden vähäisten muutosten vuoksi tarkistamaan. Jos olosuhteet muuttuvat ennakoimattomasti ja olennaisesti, maksuohjelmaa voidaan muuttaa. Velallisen maksukyvyttömyys on esimerkiksi voinut johtua työttömyydestä, jonka kestoa ei ole voitu ennakoida. Jos velallinen myöhemmin saa työtä ja hänen maksukykynsä sen johdosta paranee olennaisesti, tulee maksuohjelmaa voida tarkistaa velkojien vaatimuksesta. Samoin voidaan maksuohjelmaa muuttaa silloin, kun velallisen maksukyky heikkenee entisestään esimerkiksi sairauden tai perhesuhteiden muutoksen johdosta.
Nopeaa apua lakiasioihin.