Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa isännänvastuu on laajennettu kattamaan virka- ja muut vastaavat palvelussuhteet. Edelleen 3 mom. laajentaa soveltamisalan kattamaan myös luottamustoimeen valitut ja muuten ”toisen pyynnöstä” työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa työtä tekevät henkilöt.

Itsenäiset yrittäjät rajataan isännänvastuun ulkopuolelle mutta tähän on poikkeus. Mikäli itsenäinen yrittäjä voidaan olosuhteet huomioon ottaen rinnastaa työntekijään vallitsee työnantajalla myös isännänvastuu itsenäistä yrittäjän toiminnassa.

Jos yksityisyrittäjällä on  useita työntekijöitä, ei se taho, jolle yksityisyrittäjä töitä tekee, voi joutua isännänvastuuseen. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2004:53 linjannut kyseistä periaatetta: yksityisen metsänhakkuuta tekevän perheosakeyhtiön osakas oli aiheuttanut henkilövahingon työtä tehdessään Metsähallituksen lukuun. Yhtiö oli tehnyt työtä Metsähallitukselle jo pidemmän aikaa. Koska yksityinen yhtiö oli kuitenkin monihenkinen ja liikevaihdonkin osalta itsenäinen, ei Metsähallitusta voitu laittaa vahingosta isännänvastuuseen. Yhtiön osakkaan ei katsottu olevan työntekijän asemassa Metsähallitusta kohtaan. Tällöin yhtiö vastasi yksin kaikista vahingoista.

Isännänvastuu ulottuu nimenomaisesti työsuhteeseen ja työhön liittyvään toimintaan. Työnantaja joutuu isännänvastuuseen, kun vahingon aiheutettu työaikana ja työntekijä on menetellyt tavalla, joka ei liiaksi poikkea tavanomaisesta menettelystä kyseisessä tehtävässä. Näin ollen, jos työntekijä toimii työajalla työtehtävissään tavalla, joka on selvästi vastoin työtehtävien suorittamisen tavallista luonnetta, poistuu työnantajan isännänvastuu kuvasta. Esimerkiksi voidaan todeta, että kun asiakaspalvelija lyö asiakasta tai varastaa tältä rahaa, ei työnantajalle synny isännänvastuuta. Tällaisessa tilanteessa työntekijä vastaa itse aiheuttamastaan vahingosta. Jos kuitenkin työtehtävään kuuluu kyseisen väärintoimimisen riski, kuten esimerkiksi, kun järjestyksenvalvoja käyttää turhan suuria voimakeinoja, on työnantaja vahingonkorvausvelvollinen.

Isännänvastuun periaatteella työnantaja voi mahdollisesti periä maksamansa korvauksen osittain tai kokonaan työntekijältä. Tämä vastuun kanavointi edellyttää kuitenkin sitä, että työntekijän katsotaan menetelleen tahallaan tai huolimattomasti. Jos työntekijän menettely on ollut vain lievästi moitittavaa, ei hän voi joutua korvausvastuuseen.


Lue lisää työntekijän aiheuttamasta vahingosta.

Lähde §: vahingonkorvauslaki


Suomen Juristit Oy
22.11.2016
(Päivitetty 7.11.2021)

Nopeaa apua lakiasioihin.