Nouto esitutkintaan edellyttää yleensä ensin kutsua. Esitutkinta on rikoksen tutkintaa. Yleisin syy kutsua henkilö esitutkintaa on kuulustelu joko rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai todistajan asemassa. Noutoa voidaan käyttää kuitenkin kaikkien esitutkintatoimenpiteiden yhteydessä.

Jos esitutkintaan kutsuttu jättää ilman hyväksyttävää syytä kutsun noudattamatta, hänet voidaan noutaa sinne. Hyväksyttävän syyn olemassaolo ratkaistaan tapauskohtaisesti. Hyväksyttävää syy lienee laajempi käsite, kuin oikeudenkäymiskaaressa määritelty laillinen este. Hyväksyttävä syy on kuitenkin joku sellainen, ettei kutsuttavalta voida kohtuudella edellyttää esitutkintaan saapumista.

Syyn arviointi edellyttää, että siitä ilmoitetaan esitutkintaviranomaiselle. Esitutkintaviranomainen on useimmiten asiaan nimetty tutkija, jonka yhteystiedot kutsussa on. Jos kutsuttava ei edes ilmoita syytä poisjäännilleen, ei poissaolon mahdollista hyväksyttävyyttä voi, eikä tarvitse arvioida.

Nouto esitutkintaan – päätökset

Noutomääräyksen allekirjoittaa rikoskomisario tai muu tutkinnanjohtaja. Noudosta päättää siis tutkinnanjohtaja. Noudosta on annettava noudettavaksi määrätylle kirjallinen määräys. Jos määräystä ei asian kiireellisyyden vuoksi ole kirjallisena, määräys ja sen perusteena olevat seikat on kerrottava noudettavalle kiinniottamisen yhteydessä.

Käytännössä päätös noutomääräyksestä tehdään samalle lomakkeelle kuin saapumiskutsu tai puhelinyhteyskehotus. Joskus noutomääräyksen jälkeen henkilö jää kiinniotetuksi. Tällöin noutomääräys on esitutkinta-aineistoa, koska siitä ilmenee vapaudenmenetyksen alkamisen ajankohta. Alkamisajankohta ilmenee kuitenkin usein kiinniottopöytäkirjasta, johon kirjataan kiinniottoajaksi noutomääräyksen perusteella tapahtuneen vapaudenmenetyksen hetki.

Lähde §: esitutkintalaki

Nopeaa apua lakiasioihin.