Kirjallisesta menettelystä säännellään rikosprosessilain 5a luvussa. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian käräjäoikeuden kansliassa ja päätös annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä. Tuomio tai päätös perustuu kirjalliseen aineistoon, johon asianosaiset ovat vedonneet.
Kirjallisen menettelyn edellytykset
Kirjallinen menettely on mahdollinen vain syyttäjän ajamissa rikosjutuissa. Kirjallinen menettely edellyttää myös, että syytetyn tulee olla täysi-ikäinen. Jos syytetty ei teon tehdessään ollut täysi-ikäinen eli 18 vuotta, ei kirjallista menettelyä voida toimittaa.
Kirjallinen menettely voi tulla kyseeseen vain sellaisen epäillyn rikoksen osalta, jossa rangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta. Jos syytettyä epäillään useammasta rikoksesta, arvioidaan kahden vuoden sääntö kunkin yksittäisen rikoksen perusteella. Kirjalliseen menettelyyn sopivatkin hyvin kaikkein tavallisimmat rikokset kuten liikennejuopumus, varkaus ja pahoinpitely. Kirjallisessa menettelyssä saa kuitenkin tuomita enintään yhdeksän kuukautta vankeutta, eikä tämän rajan kannalta ole merkitystä sillä, sisältääkö tuomio rangaistuksen yhdestä vai useammasta rikoksesta. Rangaistus voi olla kuitenkin maksimissaan kuusi kuukautta vankeutta, jos vastaajalle ei ole varattu tilaisuutta suullisen lausuman antamiseen.
Asian ratkaiseminen kirjallisessa menettelyssä – eli ilman pääkäsittelyä – edellyttää, että vastaaja eli syytetty suostuu asian ratkaisemiseen pääkäsittelyä toimittamatta. Kun asiassa ei toimiteta pääkäsittelyä, edellytetään myös, että vastaaja tunnustaa syytteessä kuvatun teon.
Paitsi vastaajan, myös asianomistajan suostumus kirjalliseen menettelyyn tarvitaan. Kirjallinen menettely rikosasiassa edellyttää siis myös sitä, että asianomistaja on esitutkinnassa tai kirjallisesti myöhemmin ilmoittanut, ettei hän vaadi pääkäsittelyn toimittamista.
Asian ratkaiseminen kirjallisessa menettelyssä edellyttää lisäksi sitä, että pääkäsittelyn toimittaminen on asian selvitettyyn tilaan nähden kokonaisuutena arvioiden tarpeetonta.
Menettely
Jo esitutkinnassa poliisi kysyy rikosasian osapuolilta, sopiiko heille kirjallinen menettely. Haastehakemusta laatiessaan syyttäjä voi harkintansa mukaan tehdä esityksen asian ratkaisemisesta kirjallisessa menettelyssä. Käräjäoikeus kysyy syytetyltä haastamisen yhteydessä, tunnustaako hän rikoksen ja sopiiko kirjallinen menettely. Tuomioistuin valitsee menettelyn täysin itsenäisesti, eikä yksikään asianosaisista voi pakottaa tuomioistuinta valitsemaan kirjallista menettelyä.
Syytetyllä on oikeus peruuttaa suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn, jos asiaa ei ole vielä ratkaistu.
Nopeaa apua lakiasioihin.