ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Äänestysmenettely

Miten asia ratkaistaan, jos tuomioistuin on ratkaisusta erimielinen?

Tuomioistuimella on ratkaisupakko. Näin ollen jos tuomarit ovat erimielisiä ratkaisusta, tuomion sisältö määräytyy äänestyssääntöjen perusteella. Äänestämisestä tuomiota ratkaistaessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa ja rikosprosessilain 10 luvussa. Oikeudenkäymiskaaressa ovat äänestystä koskevat yleissäännökset.

Tuomarilla on velvollisuus ilmaista kantansa asiassa. Äänestyksessä jokainen jäsen lausuu mielipiteensä asian ratkaisusta, ja mielipide on myös perusteltava. Kun jäsen yhtyy johonkin aiemmin esitettyyn mielipiteeseen, perustelut ovat tarpeelliset vain siltä osin kuin hänen perustelunsa poikkeavat aiemmin esitetystä.

Äänestysjärjestys on laissa säännelty, ja äänestys suoritetaan virkaikäjärjestyksen mukaisesti. Näin ollen nuorin jäsen lausuu mielipiteensä ensin ja puheenjohtaja puolestaan kaikkein viimeisimpänä.
Virkaikäjärjestys on säädetty, jotta virkaikäjärjestyksessä vanhemman jäsenen mielipide ei voisi vaikuttaa virkaikäjärjestyksessä nuoremman mielipiteeseen. Lautamieskokoonpanossa järjestys on toinen, sillä kyseisessä kokoonpanossa lautamiehet lausuvat mielipiteensä viimeiseksi.

Erillisistä vaatimuksista ja muista osakysymyksistä äänestetään useimmiten erikseen. Erilliset äänestykset selkeyttävät äänestystä ja asian ratkaisua, jos äänestyksen kohteeksi tulevia asioita on jutussa monta. Erillisistä äänestyksen kohteista on säädetty niin oikeudenkäymiskaaressa kuin rikosprosessilaissa. Jos äänestyksen kohteet ovat ennakkoluonteisuusjärjestyksessä toisiinsa, tulee äänestyksessä edetä tämän järjestyksen mukaan. Esimerkiksi rikosprosessissa voi olla tarpeen ensiksi äänestää, onko syyte hylättävä vai hyväksyttävä, ja sen jälkeen, tuleeko syyllinen tuomita rangaistukseen vai ei.

Jos äänestyksen toimittamisesta tai äänestyksen lopputuloksesta syntyy riitaa, siitä äänestetään erikseen.

Sekä riita- että rikosasiassa äänestyksessä voittaa se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Riita-asiassa äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Rikosasiassa äänten mennessä tasan voittaa vastaajalle eli syytetylle lievempi mielipide.