ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Kotimainen adoptio eli adoptio Suomessa

Adoptio tarkoittaa lapseksiottamista. Adoption on aina oltava lapsen edun mukaista, sillä adoptio tulee useimmiten kyseeseen tilanteissa, joissa lapsen ei ole mahdollista kasvaa omassa perheessään. Erilaisia adoption muotoja ovat esimerkiksi adoptio Suomessa, adoptio ulkomailta, avoin adoptio ja perheensisäinen adoptio. Tässä artikkelissa keskitymme kotimaiseen adoptioon eli Suomesta adoptointiin ja sen erityispiirteisiin.

Uusi adoptiolaki, jossa säädetään Suomessa adoptoinnista, astui voimaan 1.7.2012. Uudistuksen tarkoituksena oli edistää lapsen etua adoptioon liittyvissä ratkaisuissa. Adoptiolaissa säädetään muun muassa adoptionhakijan iästä, adoptoijan ja adoptiolapsen välisestä ikäerosta sekä siitä, kenen on mahdollista hakea adoptiota. Voit lukea lisää adoption esteistä ja ikärajoituksista niihin liittyvästä artikkelistamme!

Suomessa syntyneiden vauvojen adoptointi on Suomessa huomattavasti harvinaisempaa kuin ulkomailta adoptointi. Lapsia myös annetaan täällä vähemmän adoptoitaviksi, ja adoptioprosessi voikin kestää jopa viisi vuotta,  jos toivoo ottolapseksi suomalaista vauvaa.

Vanhemmalla on aina vähintään kahdeksan viikon mittainen harkinta-aika vauvan syntymän jälkeen, mikä voi osaltaan vähentää adoptioiden määrää. Mikäli vanhempi päättää antaa vauvan adoptioon, tarvitaan tähän kummankin vanhemman suostumus. Koska odotusaika Suomessa on huomattavan pitkä, päätyvät ottovanhemmiksi haluavat useasti adoptoimaan ulkomailta.

Lapsen oikeudet adoptiossa

Lapsen omat mielipiteet ja toivomukset on otettava adoptiota toteutettaessa huomioon. Lapsen mielipiteen huomioon ottaminen korostuu tilanteissa, joissa lapsi on täyttänyt jo 12 vuotta eikä adoptiota voida vahvistaa hänen tahtonsa vastaisesti. Myös alaikäisen vanhempien on annettava suostumuksensa adoptioon. Jos adoption todetaan olevan lapsen edun mukaista ja lapselle on adoption myötä taattu hyvä hoito, tasapainoinen kehitys sekä kasvatus, voidaan adoptio vahvistaa tuomioistuimessa.

Avoin adoptio Suomessa

Avoimeksi adoptioksi kutsutaan adoptiolapsen oikeutta yhteydenpitoon aikaisemman vanhemman kanssa adoption jälkeen. Avoin adoptio edellyttää aikaisemman vanhemman ja adoptiovanhemman keskinäistä sopimusta yhteydenpidosta, jos tämän ei katsota olevan lapsen edun vastaista. Yhteydenpito-oikeus on tyypillistä tilanteissa, joissa lapsen sijaisvanhemmat adoptoivat sijaishuollossa olleen lapsen ja yhteydenpito biologisiin vanhempiin saattaa jatkua myös adoption jälkeen.

Adoptioviranomaiset

Adoptioasioita hoitaa adoptiolautakunta, joka toimii erityisenä asiantuntija-, lupa- ja valvontaviranomaisena. Adoptiolautakunnan toimintaan sisältyy muun muassa kotimaisten ja kansainvälisten adoptiolupien myöntäminen. Adoptiolain uudistuksen myötä kotimaisissa adoptioissa on aina pyydettävä adoptiolautakunnalta lupa, jos adoptoitava lapsi on alle 18-vuotias.

Poikkeuksen lakiin tekevät kuitenkin tilanteet, joissa adoptoitava lapsi on ennestään jo ollut adoptoijan hoidettavana ja kasvatettavana vakituisesti sijaislapsen asemassa. Lisäksi adoptiolautakunnan lupaa ei tarvita, jos hakija haluaa adoptoida puolisonsa lapsen eli jos kyseessä on niin sanottu perheensisäinen adoptio.

Adoptio vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä, jonka myötä adoptiovanhemmista tulee adoptoitavan lapsen vanhempia. Adoption vahvistamisen jälkeen adoptoitavan lapsen biologiset vanhemmat vapautuvat lapsen elatusvelvollisuudesta ja muista oikeudellisista velvoitteista. Suomessa on mahdollista vahvistaa myös aikuisen adoptio tilanteissa, joissa adoptoitava on ollut adoptionhakijan hoidettavana ja heille on muodostunut vanhemman ja lapsen kaltainen suhde.

Voit olla kiinnostunut myös näistä asiakirjamalleista!