Kaikenlaista hurskastelua. Tässä tapauksessa koira on kyllä täysin verrattavissa lapseen tai mihin vain häiriötä aiheuttavaan tekijään. Ei pitäisi olla merkitystä sillä, mistä häiriö johtuu. Jokaisen asukkaan kuuluisi huolehtia itse asukeistaan, ei ole naapurin tehtävä arvioida, onko melu oikeutettua vai ei. Kerrostalossa ei voi asua huomioimatta muita: Yhtälailla kuin koiran haukkua ei voi jättää huomiotta, ei lapsenkaan saisi antaa kerrostalossa huutaa ja itkeä jatkuvasti, aiheesta tai aiheetta. Kerrostalo vaatii luonnollisesti asukkailtaan enemmän.
Asuttiin aikaisemmin koiranpennun kanssa kerrostalossa. Samassa rapussa asui lapsiperhe, jossa kiljuva vauva ja huonotapainen poika. Vauva huusi öisin, ja päivisin poika kiljui rappukäytävässä, rummutti kaiteita ymv. Koirani reagoi rappukäytävässä metelöintiin haukulla ja murinalla. Tämän seurauksena perhe valitti isännöitsijälle sekä muille talon asukkaille, ei suinkaan suoraan meille, vaikka näimme lähes päivittäin rapussa mielestäni ystävällisissä merkeissä. Meille ei tullut mieleenkään valittaa metelöivästä perheestä, sillä ei kai kerrostalossa ole koskaan täysin hiljaista? Myöhemmin perhe muutti pois (toivottavasti maaseudun rauhaan), eikä valituksia koirasta enää kuulunut.
Miten on perusteltavissa, että toisten ihmisten perhe on arvokkaampi kuin toisten? Lapset saavat käyttäytyä miten sattuu, mutta lemmikkieläin täytyy lopettaa heti jos esiintyy ongelmia. Esim. koiran eroahdistus tai vahtimisvietti korjaantuu usein ajan kanssa.
Erityisesti kerrostalossa asuttaessa niin lapset kuin koiratkin täytyy kasvattaa huolella. Väittäisin, että huonosti kasvatettuja lapsia on kaupunkialueella huomattavasti enemmän kuin koiria. Tätä päätelmää tukee se, että olen asunut kaikkiaan neljässä kerrostalossa, eikä naapureiden lemmikkieläimistä ole tähän mennessä muuta havaintoa kuin näköhavainto. Sitä vastoin rääkyviä kakaroita, rääkyviä perheenäitejä, musiikkia huudattavia poikamiehiä ja muita mielestään maaseudulla eläviä on riittänyt. Tässä on hyvät ainekset "koirankakka" tai "töykeät bussikuskit" tyyppiselle höpöhöpö -keskustelulle.
Jos naapuri aiheuttaa häiriötä, eikö paras tapa ole mennä suoraan juttusille? Esim."Hei, ette ole varmaan tietoisia että teidän koira haukkuu/lapset metelöivät usein? Ajattelin vaan ilmoittaa että jos sitä saisi jotenkin hillittyä?" Tuskin kukaan jättäisi tuollaista asiallista ja ystävällistä huomautusta noteeraamatta? Aggressiivisella lähestymisellä, epämääräisillä lappusilla, juoruilulla tai suoraan isännöitsijälle soittamalla aiheuttaa vain sen, että häiriön aiheuttaja olettaa valittajan olevan heikkohermoinen tai muuten vain vajaa. Kun asiasta on suullisesti huomautettu, koiran/lapsen huoltajan on helppo vaikka seuraavalla viikolla kysäistä, onko meteli jatkunut.