ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Alaikäisen oikeudet tehdä oikeustoimia

Alaikäisen oikeudet oikeustoimiin

Alaikäisen oikeudet vaihtelevat oikeustoimikohtaisesti. Mistä kaikesta alaikäinen voi itse päättää? Alle 18 -vuotiaalla ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta, vaan rajoitetut oikeudet.

Voiko alaikäinen tehdä isoja ostoksia? Voiko alaikäinen määrätä omasta sairaanhoidostaan? Voiko alaikäinen tehdä oman vuokrasopimuksen? Voiko alaikäinen muuttaa yksin asumaan ilman vanhempien suostumusta? Voiko alaikäinen päättää omasta koulupaikastaan? Kysymyksiä olisi vaikka kuinka paljon.

Suomessa täysi-ikäisyys alkaa, kun henkilö täyttää 18 -vuotta. Alle 18-vuotias on vajaavaltainen, lapsi. Alaikäisellä ei vielä ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta, mutta se ei tarkoita sitä, ettei alaikäinen olisi miltään osin oikeustoimikelpoinen. Pääsäännön mukaan alaikäisellä on oikeus tehdä itsenäisesti oikeustoimia, jotka ovat merkitykseltään vähäisiä ja olosuhteisiin nähden tavanomaisia. Oikeustoimi tarkoittaa terminä kaikenlaatuisia sopimuksia. Esimerkiksi bussimatkan ostaminen on oikeustoimi samoin kuin puhelinliittymän ostaminen tai vuokrasopimuksen tekeminen.

Sääntö ”merkitykseltään vähäisistä” ja ”olosuhteisiin nähden tavanomaisista” oikeustoimista on erittäin hankalasti tulkittava niin sanottu joustava normi. Arjen lukuisat eri tilanteet ovat kehittyneet käytännön kautta siten, että Suomessa on tällä hetkellä jotakuinkin vakiintunut maantapa sen suhteen, mihin alaikäinen on oikeutettu itsenäisesti ja mihin ei.

Kuluttajariitalautakunnassa on käsitelty aihetta jonkun kerran. Esimerkiksi 12-vuotiaan tekemää noin 70 euron vaateostosta on pidetty tavanomaisena ja vähäisenä. Velaksi ostamista ei puolestaan pidetä vähäisenä, joten se edellyttää huoltajan suostumusta. Toisaalta lävistyksen ja kielikorun ottaminen on katsottu epätavanomaiseksi sopimukseksi.

Jos alaikäinen on tehnyt sopimuksen itsenäisesti ilman, että hänellä olisi ollut siihen oikeutta, ei sopimus ole sitova. Se voi kuitenkin muuttua sitovaksi, jos huoltaja hyväksyy sen jälkikäteen.

Alaikäinen voi vastaanottaa lahjan tai lahjanlupauksen itsenäisesti, ilman huoltajansa suostumusta ja jos alaikäinen ymmärtää asian merkityksen, lahjanlupaus sitoo tekijäänsä.

Merkittävä sääntö alaikäisille on se, että alaikäinen henkilö saa päättää omista työansioistaan. Sen mitä alaikäinen on työllään ansainnut, hän saa käyttää itsenäisesti. Huoltaja voi tällöinnkin maistraatin suostumuksella ottaa lapsen työansiot haltuunsa, jos lapsi käyttää niitä tavalla, joka on selvästi vastoin hänen etuaan, mutta nämä tilanteet lienee harvinaisia.

Alaikäistä kuullaan häntä koskevissa asioissa

Alaikäisellä henkilöllä on myös oikeus tulla kuulluksi, käyttää määräysvaltaa ja käyttää puhevaltaa erilaisissa itseään koskevissa muissa kuin rahaan ja kaupankäyntiin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi lastensuojeluasiassa lapsen toivomukset ja mielipide tulee selvittää lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Jo 12 vuotta täyttäneelle täytyy varata tilaisuus tulla kuulluksi omassa asiassaan.

Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteestä tulee selvittää niin ikään iän ja kehitystason vaatimalla tavalla. Lasta tulee mahdollisuuksien mukaan hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.