ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

Lakipuhelin

Yksityiset
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Asianosaisen vaihtuminen prosessin edetessä

Oikeusprosessissa voi tulla eteen tilanne, jossa vastaajana tai kantajana oleva henkilö vaihtuu kesken oikeudenkäynnin. Asianosaisen vaihtuminen tapahtuu asianosaisseuraannon perusteella. Seuraanto edellyttää yleensä jokin tapahtuma, joka siirtää asianosainen oikeudet ja velvoitteet toiselle henkilölle.

Asianosaisen vaihtuminen lain nojalla

Asianosaisen vaihtuminen voi tapahtua eri sysistä, mutta suoraan lain nojalla se tapahtuu silloin, kun henkilö kuolee oikeudenkäynnin aikana. Asianosaisseuraannon tapahtuessa oikeudenkäyntiä ei yleensä aloiteta alusta vaikka henkilö vaihtuukin.

Kantajan tai vastaajan oikeudet voidaan normaalisti luovuttaa kuolleen asianosaisen oikeudenomistajalle, joka voi jatkaa oikeudenkäyntiä siitä, mihin edellinen asianosainen jäi. Tätä seuraantoa kutsutaan aineellisoikeudelliseksi yleisseuraannoksi. Tällöin asianosaisen varallisuusoikeudelliset oikeudet ja velvoitteet siirtyvät hänen oikeudenomistajilleen. Oikeudenomistajina kuolemantapauksen jälkeen ovat paitsi kuolinpesän osakkaat myös henkilöt, joilla on oikeus saada perintö tai testamentti.

Näin asianosaisen vaihtumista edeltäneet toimenpiteet ja päätökset jäävät voimaan ja oikeudenkäyntiä jatketaan niiden pohjalta.

Jos asianosaisen vaihtuminen on tapahtunut suoraan lain nojalla, ei asianosaisten tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin seuraannon toteuttamiseksi.

Seuraanto ei aina tapahdu

Jotkut henkilöä koskevat asiat liittyvät niin kiinteästi tiettyyn henkilöön, ettei niiden osalta asianosaisseuraantoa voi tapahtua. Tällaisia läheisesti asianosaisen henkilöön liittyviä asioita ovat esimerkiksi avioeroasiat.  Oikeudenomistaja voi olla jatkamatta oikeudenkäyntiä. Mikäli kyse on riita-asiasta, voi vastapuoli kuitenkin pyytää tuomioistuinta kutsumaan oikeudenomistajan oikeudenkäyntiin. Molemmissa tilanteissa tuomioistuin käsittelee kuitenkin asian normaaleja asianosaisen poissaoloa koskevien säännösten mukaisesti.

Tuomioistuin huolehtii lain nojalla oikeudenomistajien seuraannon toteutumisesta. Mikäli tuomioistuin ei kuitenkaan ole saanut tietoa asianosaisen kuolemasta ja on antanut tuomion hänen nimissään, voivat oikeudenomistajat hakea muutosta tuomioon. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista enää sitten, kun muutoksenhakuaika on päättynyt eli tuomio on saanut lainvoiman. Tällöin lainvoiman saanut tuomio sitoo oikeudenomistajia.

Asianosaisen vaihtumisen pitää tapahtua nimenomaan oikeudenkäynnin aikana. Seuraanto ei siis voi tapahtua ennen oikeudenkäynnin vireille tuloa tai sen vireillä olon päättymisen jälkeen. Käytännössä seuraanto voi tapahtua haastehakemuksen jättämisen jälkeen ja ennen kuin tuomioistuimen ratkaisu on lainvoimainen eli muutoksenhaku ei ole enää mahdollista. Muutoksenhakuvaiheessa seuraanto voi siis vielä tapahtua, mutta ei enää sen päättymisen jälkeen.

Riita-asiassa asianosaisen vaihtuminen ja seuraannon vaikutukset oikeudenkäyntiin riippuvat siitä, onko kyse jutun kantajasta vai vastaajasta. Kantajapuolella tehdyn oikeuden luovutuksen jälkeen uusi henkilö voi ryhtyä kantajaksi esittämättä uutta kannetta. Alkuperäisen henkilön tekemät prosessitoimet velvoittavat kuitenkin uutta kantajaa. Vastaajapuolella tapahtuvan asianosaisseuraannon toteuttaminen vaatii aina kantajan suostumuksen, mutta alkuperäisen vastaajan lupaa ei tarvita.

Esimerkkejä oikeushenkilönä olevan asianosaisen vaihtumisesta suoraan lain nojalla ovat tilanteet, joissa asianosaisena oleva yhtiön fuusioituu tai liitettäessä kunta toiseen kuntaan kesken oikeudenkäynnin. Kummassakaan tapauksessa asianosaisen vaihtuminen ja seuraannon toteutuminen ei edellytä toimenpiteitä vastaanottavan yhtiön tai kunnan puolelta.

Henkilöllinen asianosaiseuraanto ei pääsääntöisesti liity rikosprosessiin, joissa jokainen vastaa rikoksistaan vain henkilökohtaisesti. Normaalisti syytetyn kuollessa asianosaisseuraanto voi tapahtua vain konfiskaatiovaatimuksen osalta. Tällöin konfiskaatiovaatimusta voidaan ajaa syytetyn kuolinpesää vastaan. Esimerkiksi tällainen tilanne voisi olla rattijuopumuksella aiheutettu sivullisen kuolemantapaus, jossa syyttäjä on vaatinut tekoon käytettyä ajoneuvoa rikoksentekovälineenä valtiolle.