Lain mukaan tuomioistuimen on oltava riippumaton ulkoisista vaikutuksista. Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa vallan kolmijako-opin mukaan sitä, että tuomiovalta kuuluu yksinomaisesti tuomioistuimille. Esimerkiksi valtioneuvosto ei voi siis määrätä, miten tuomioistuimen tulisi asian… Lue lisää »
Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja on lakisääteinen määrämuotoinen selostus, joka laaditaan tuomioistuinkäsittelystä. Käräjäoikeudessa pidetään riita-asian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa sen laatija. Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirjan sisältö Jokaisesta riita-asiasta laaditaan erikseen pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei… Lue lisää »
Hallinto-oikeuden kokoonpano riippuu käsiteltävänä olevasta asiasta. Oikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, ellei laissa toisin säädetä. Kolmijäsenisessä kokoonpanossa on pääsääntöisesti kaksi lainoppinutta jäsentä ja yksi alan asiantuntija riippuen asiasta. Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat hallinto-oikeuden… Lue lisää »
Tuomioistuinjärjestelmä? Missä asioit? Suomessa tuomioistuimet jaotellaan vakiintuneesti yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisinä alioikeuksina toimivat käräjäoikeudet. Ne käsittelevät riita- ja rikosjuttuja. Muutoksenhakuasteena ovat hovioikeudet eli käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hoviin.… Lue lisää »
Prekluusiolla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen edellytysten vallitessa asianosainen menettää oikeutensa esittää uusia seikkoja ja todisteita tietyssä menettelyn vaiheessa. Dispositiivisessa riita-asiassa eli asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosainen ei saa pääkäsittelyssä… Lue lisää »
Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko.… Lue lisää »
Miten asia ratkaistaan, jos tuomioistuin on ratkaisusta erimielinen? Tuomioistuimella on ratkaisupakko. Näin ollen jos tuomarit ovat erimielisiä ratkaisusta, tuomion sisältö määräytyy äänestyssääntöjen perusteella. Äänestämisestä tuomiota ratkaistaessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa… Lue lisää »
Näytön arviointi on tuomion rakentumisessa varsin merkityksellinen. Arvioimalla näyttöä tuomioistuin oikeastaan muodostaa käsityksen siitä, mitä se pitää totena ja mitä ei. Tällä taas on merkitystä siihen, mitä seikkoja voidaan pitää… Lue lisää »
Faktaperustelut ja normiperustelut ovat niitä perusteita, joihin tuomioistuimen tuomio perustellaan. Oikeus joutuu ottamaan kantaa tosiseikastoihin (faktat), eli siihen mitä kysymyksessä olevassa asiassa on tapahtunut, että oikeusnormeihin, eli siihen mitä laki sanoo… Lue lisää »
Tuomioperusteet ovat niitä seikkoja, joihin tuomio perustuu. Seikoilla tarkoitetaan tiettyä tosiallista olotila/ historiallista tapahtumainkulkua. Kysymys ei kuitenkaan ole sellaisista (todistus)tosiseikoista, joilla on merkitystä ainoastaan todisteena, vaan seikoilla tarkoitetaan sellaisia oikeustosiseikkoja,… Lue lisää »