Maksettava korko tarkoittaa pääomalle maksettavaa korvausta pääoman käytöstä tai mahdollisuudesta sen käyttämiseen. Koron käsite on määrittelemätön. Korko on siis rahan hintaa. Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Mitä enemmän lainalle annettavaa rahaa on tarjottava, sitä pienemmät korot. Toisaalta mitä enemmän rahan tarvitsijoita, sen vapaammin rahan lainaaja voi määrittää koron.
Useimmiten on enemmänkin niin, että ihmisillä ja yrityksillä olisi paljon sijoituskohteita, mutta vähemmän pääomaa. Näin olle lainan antajan ja lainan ottajan tarpeet kohtaavat ja yleensä sovitaan maksettavasta korosta. Koron määrittyminen riippuu mm. osapuolten neuvotteluasemista.
Yleensä korko on sitä suurempi mitä suuremman riskin rahan lainaaja joutuu ottamaan. Tämä on helppo ymmärtää esim. asuntolainan myöntämisessä. Korko on palkinto riskiä sietävälle.
Paljon yleis- ja erityislainsäädäntöä
Korkolaissa määritellään maksettava korko erääntyneelle rahavelalle nk. viivästyskorko. Sääntelyn tarkoituksena on ohjata velallinen oikea-aikaiseen suoritukseen. Viivästyskorko on sidottu viitekorkoon.
Koron määrä suhteutuu pääoman suuruuteen ja käyttöaikaan. Koron rahamäärä lasketaan esim. prosenttimääräisesti velasta vuodessa. Korko voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, viivästyskorkoon ja varsinaiseen korkoon. Viivästyskorko voidaan nähdä koron erityisenä alalajina. Jakoperusteena on päävelan erääntymisaika. Ennen erääntymistä suoritetaan niin sanottua varsinaista korkoa ja erääntymisen jälkeen, jos maksu on viivästynyt, viivästyskorkoa. Tuottokorko on varsinaista korkoa, jota suoritetaan silloin, kun velallinen on pitänyt perusteettomasti velkojan pääomaa hallussaan. Tuottokoron tarkoituksena on varmistaa ennen muuta rahan arvon säilyminen. Inflaatio on itsessään myös yksi syy koron syntymiselle. Rahan reaalinen ostovoima alenee koko ajan.
Lue lisää asuntolainan korosta.
Lähde §: korkolaki
Suomen Juristit Oy
13.12.2016
(Päivitetty 16.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.