Huostaanotto on yhteiskunnan toimenpide, jossa lapsi otetaan pois vanhemmiltaan. Toimenpide on viimesijainen ja sen tarkoituksena on turvata lapsen kasvu ja kehitys. Käytännössä lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan, josta lapselle järjestetään sijaishuolto.
Huostaanotossa puututaan merkittävällä tavalla perheen ja lapsen perusoikeuksiin ja usein myös itsemääräämisoikeuteen. Huostaanotto ei kohtaa ketään yllättävästi, vaan huostaanotetut ovat usein pitkäaikaisia lastensuojelun asiakkaita. Huostaanottojen taustalla on usein päihteitä ja väkivaltaa.
Huostaanotto perustuu lakiin – päämäärä on lapsen etu
Huostaanottoon voidaan ryhtyä jos kodin olosuhteet tai lapsen käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti hänen omaa terveyttään tai kehitystään. Huostaanoton edellytyksenä on myös, että lievemmät toimenpiteet ovat jääneet riittämättömäksi ja toimenpide on lapsen edun mukainen. Huostaanotossa käydään keskusteluja vanhempien kanssa. Edellytyksien täyttymistä arvioidaan kuitenkin ennen kaikkea lapsen kannalta.
Tietyissä tapauksissa huostaanottopäätökselle on haettava vahvistus hallinto-oikeudelta. Päätös huostaanotosta raukeaa, jollei sen täytäntöönpanoon ole ryhdytty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.
Lue lisää huostaanoton edellytyksistä.
Lähde §: lastensuojelulaki
Suomen Juristit Oy
21.12.2016
(Päivitetty 03.09.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.