Kiinteistön irtaimisto ei yleensä kuulu kiinteistön kauppaan, mutta siitä voidaan sopia erikseen. Tarpeistot ja ainesosat kuuluvat kiinteistön kauppaan.

Kiinteistön irtaimisto

Milloin kiinteistöön liittyvä tavara tai esine on irtaimistoa ja milloin kiinteistön ainesosa tai tarpeisto? Irtaimisto ei kuulu kauppaan ilman eri sopimusta, mutta ainesosa ja tarpeistoesineet kuuluvat kauppaan.

Kuuluvatko tikapuut kiinteistönkauppaan? Entä ulkovalaisimet tai lipputanko? Mitä kaikkea myyjä saa viedä kiinteistöltä ja mitä pitää jättää?

Kiinteistön ainesosa

Ollakseen ainesosa, kohteelta vaaditaan fyysistä yhteyttä kiinteistöön tai rakennukseen. Fyysisen yhteyden lisäksi vaaditaan ainesosana pidettävän esineen sekä kiinteistön tai rakennuksen välistä käyttötarkoituksen yhteyttä. Näiden molempien edellytysten tulee täyttyä.

Kiinteistöllä sijaitsevat ja kiinteistön omistajalle kuuluvat, kiinteistön käyttötarkoitusta pysyvästi palvelemaan tarkoitetut rakennukset kuuluvat kiinteistöön sen ainesosina. Kiinteistöllä tarkoitetaan alkujaan siis pelkästään maapohjasta muodostuvaa aluetta. Kun siihen rakennetaan päälle rakennus, tulee tämä rakennus ainesosana osaksi kiinteistöä. Edellytyksenä on kuitenkin omistuksen yhtenäisyys. Jos maapohjalla ja rakennuksella on eri omistajat, puhutaan yhden kiinteistön sijasta kiinteistöstä ja toisen maalla olevasta rakennuksesta. Tällainen tapaus on monesti vakuusoikeudellisesti ongelmallinen. Yhtäkaikki ainesosa kytkös syntyy siis ensinnäkin rakennuksen ja maapohjan välille.

Toiseksi ainesosa kytkös voi syntyä irtaimen esineen ja rakennuksen välille. Rakennuksen ainesosan voi muodostaa sellainen rakennukseen liitetty esine, joka on tarkoitettu pysyvästi palvelemaan rakennuksen käyttötarkoitusta. Tyypillisesti rakennuksen ainesosana pidetään sellaisia rakennukseen liitettyjä esineitä, joita ilman rakennusta ei voida pitää valmiina. Esimerkiksi rakennuksen lämmitykseen liittyvät esineet, kuten lämmityspatterit, lämmönjakokeskukset, ilmastointikoneet jne. ovat irtaimia esineitä silloin, kun ne tulevat tehtaasta ulos. Niistä tulee rakennuksen ainesosia, siis osa rakennusta, silloin, kun ne liitetään rakennukseen pysyvästi.

Kiinteistön ainesosia ovat myös muut kuin esineet. Kiinteistön ainesosiksi luetaan myös maapohjaan kuuluva substanssi kuten multa, turve, sora jne. Myös kiinteistöllä kasvava puusto, pensaat ja kasvit ovat kiinteistön ainesosia.

Kiinteistön tarpeisto

Kun puhutaan kiinteistön tai rakennuksen tarpeistosta, viitataan kiinteistön tai rakennuksen käyttötarkoitusta pysyvästi palvelemaan tarkoitettuihin esineisiin, joita ei välttämättä ole liitetty kiinteistöön ainesosaksi. Tarpeistoesineellä on oltava kiinteistöön tai rakennukseen nähden paikallinen ja taloudellinen yhteys.

Tyypillisinä kiinteistön tarpeistoesineinä mainitaan usein kiinteistön käyttöön tarkoitetut polttopuut. Halkopinot seuraavat kiinteistökaupan mukana myös ilman eri sopimusta. Jos kiinteistöllä on kuitenkin poikkeuksellisen paljon halkoja myyntitarkoituksessa, ei sellaisia pidetä kuitenkaan tarpeistona. Ne eivät ole kiinteistön käyttöön tarkoitettuja.

Myös kiinteistöä koskevat asiakirjat, kuten esim. panttikirjat ja maanvuokrasopimukset ovat kiinteistön tarpeistoa. Rakennuksen tarpeistoesineinä voidaan mainita esim. avaimet ja tikapuut. Tikapuissa voidaan ajatella sellainen sääntö, että tikapuut kuuluvat kiinteistöön silloin, kun ne on ruuvattu kiinteästi seinään tai katolle kiinni. Irtonaisena räystästä vasten nojaavat tikapuut ovat omistajansa irtaimistoa.

Asuinrakennukseen katsotaan lisäksi tyypillisesti kuuluvan joko tarpeistona ”kiinteät” kodinkoneet kuten jääkaappi/pakastin, astianpesukone ja liesi. Valaisimistakin kiinteät valaisimet kuuluvat rakennukseen tarpeistona, mutta helposti irrotettavat ”roikkuvat mallit” ovat omistajansa irtaimistoa.

Nopeaa apua lakiasioihin.