ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset:
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Kilpailukieltosopimus

Mikä on työsopimuksessa oleva kilpailukieltosopimus?

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimus tulee tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Vastaava sopimus voidaan tehdä myös työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta tällöin työsopimuslain sijasta tulevat sovellettavaksi oikeustoimilain säännökset.

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Erityistä painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa työnantajan toiminnan laatu ja liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä johtuva suojan tarve. Arvio tehdään aina tapauskohtaisesti. Kilpailukieltosopimuksen teko on sallittavampaa työtehtävissä, joissa tekniikan kehitys ja tiedon nopea uudistuminen ovat työnantajan harjoittaman toiminnan kannalta olennaisia tekijöitä.

Myös työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät yrityksessä voivat olla syitä kilpailukieltosopimuksen laatimisen erityiselle painavuudelle. Erityisen painavan syyn arvioinnissa huomioitavia seikkoja voivat olla esimerkiksi työnantajan tekemät taloudelliset sijoitukset työntekijänsä koulutukseen. Sen sijaan perusteeksi kilpailukieltosopimukselle ei käy koulutus, jonka työntekijä on itse kustantanut ja hankkinut. Työntekijän aseman suhteen on kilpailukieltosopimuksen tekeminen sitä perustellumpaa, mitä korkeammassa asemassa työntekijä on yrityksen organisaatiossa.

Kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika voi olla kuusi kuukautta tai vuoden. Lähtökohtaisesti työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia voi rajoittaa vain kuusi kuukautta. Jos työntekijälle kuitenkin maksetaan kohtuullinen korvaus hänelle sopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, voi rajoitusaika olla enintään vuosi. Sopimuksen keston rajoittamismääräykset eivät kuitenkaan koske työntekijää, jonka katsotaan olevan johtamistyössä tai siihen rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Työntekijä voidaan määrätä maksamaan entiselle työnantajalleen vahingonkorvausta kilpailukieltosopimuksen rikkomisen johdosta. Yleensä kilpailukieltosopimukseen sovitaan kuitenkin vahingonkorvauksen sijasta sopimussakko, joka saa vastata enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Kun työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, ei kilpailukieltosopimus sido työntekijää.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimus tulee tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana. Vastaava sopimus voidaan tehdä myös työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta tällöin työsopimuslain sijasta tulevat sovellettavaksi oikeustoimilain säännökset.

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Erityistä painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa työnantajan toiminnan laatu ja liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä johtuva suojan tarve. Arvio tehdään aina tapauskohtaisesti. Kilpailukieltosopimuksen teko on sallittavampaa työtehtävissä, joissa tekniikan kehitys ja tiedon nopea uudistuminen ovat työnantajan harjoittaman toiminnan kannalta olennaisia tekijöitä.

Myös työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät yrityksessä voivat olla syitä kilpailukieltosopimuksen laatimisen erityiselle painavuudelle. Erityisen painavan syyn arvioinnissa huomioitavia seikkoja voivat olla esimerkiksi työnantajan tekemät taloudelliset sijoitukset työntekijänsä koulutukseen. Sen sijaan perusteeksi kilpailukieltosopimukselle ei käy koulutus, jonka työntekijä on itse kustantanut ja hankkinut. Työntekijän aseman suhteen on kilpailukieltosopimuksen tekeminen sitä perustellumpaa, mitä korkeammassa asemassa työntekijä on yrityksen organisaatiossa.

Kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika voi olla kuusi kuukautta tai vuoden. Lähtökohtaisesti työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia voi rajoittaa vain kuusi kuukautta. Jos työntekijälle kuitenkin maksetaan kohtuullinen korvaus hänelle sopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, voi rajoitusaika olla enintään vuosi. Sopimuksen keston rajoittamismääräykset eivät kuitenkaan koske työntekijää, jonka katsotaan olevan johtamistyössä tai siihen rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Työntekijä voidaan määrätä maksamaan entiselle työnantajalleen vahingonkorvausta kilpailukieltosopimuksen rikkomisen johdosta. Yleensä kilpailukieltosopimukseen sovitaan kuitenkin vahingonkorvauksen sijasta sopimussakko, joka saa vastata enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Kun työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, ei kilpailukieltosopimus sido työntekijää.

Voit olla kiinnostunut myös näistä asiakirjamalleista!