Lakipuhelin – Perinnönjako

Perinnönjako suoritetaan testamentin tai perintökaaren mukaisesti.

Perinnönjako voi tapahtua useammalla eri tavalla. Siihen voi olla liitoksissa testamentti, jonka mukaan perintö tulee jakaa perillisten kesken. Jos testamenttia ei ole laadittu, perintö jaetaan perintökaaren mukaisesti.

Ensisijaisia perillisiä eli rintaperillisiä ovat vainajan lapset sekä lasten jälkeläiset. Jos vainajalla ei ollut lapsia, mutta hän oli naimissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, puoliso perii vainajan. Jos vainajalla ei ollut puolisoa tai puoliso ei ole elossa, vainajan perii hänen vanhempansa, sen jälkeen sisarukset tai heidän jälkeläisensä. Jos nämäkään eivät ole elossa, vainajan perii isovanhemmat, jonka jälkeen heidän lapsensa eli vainajan sedät tai tädit. Serkut eivät voi periä vainajaa.

 

Testamentti ohjaa perinnönjakoa.

 

Jos vainaja on tehnyt testamentin, jossa lukee, että joku hänen lapsistaan tulee jättää ilman perintöä, vainajan lapsella on silti oikeus vaatia perinnöstä saatavaa lakiosaa, joka on puolet siitä, mitä hänen tulisi oikeasti saada. Vainaja on voinut myös tehdä avioehdon puolisonsa kanssa, jonka mukaan hän ei saa esimerkiksi periä olleenkaan vainajan omaisuutta. Vainaja puolisolla on kuitenkin aina lesken asumisoikeus siihen kohteeseen, jossa he ovat asuneet vainajan kuolinhetkellä.

Mitä tarkoittaa lakiosa? Mikä on lesken omistusoikeus? Kysy apua lakimieheltä!

Perinnönjakoa edeltää ositus

Ennen varsinaista perinnönjakoa suoritetaan ositus. Jos vainaja on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä avio-oikeutta ole suljettu testamentilla pois, tapahtuu varojen ositus. Osituksessa käydään läpi vainajan ja lesken välinen aviovarallisuussuhde. Siinä siis määritellään perittävä osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sekä avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Tämän jälkeen on selvillä perittävän omaisuus, joka jaetaan perillisten kesken.

 
Lakipuhelin-etusivu-2

Tuliko perinnönjaosta riitaa?

Ulkopuolinen pesänselvittäjä selkeyttää perinnönjakoa

 

Pesänjako tapahtuu siten, että kuolinpesän osakkaat voivat jakaa sen keskenään. On kuitenkin tilanteita, joissa sopimukseen ei päästä, jonka vuoksi kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi hankkia ulkopuolisen pesänselvittäjän ja –jakajan. Hakemus tällaisen henkilön määräämisestä tehdään käräjäoikeudelle. Ulkopuolinen selvittäjä huolehtii kuolinpesän selvittämisestä, kun taas jakaja suorittaa perinnönjaon.

Soitto lakipuhelimeen

VALMISTAUDU LAKIPUHELUUN

Kirjaa ylös kysymykset ja ota mahdollinen taustamateriaali lähellesi.

VALITSE OIKEA

LAKIPUHELIN

Yksityiset

0600 111 33

Yritykset

0600 111 88

PUHELUUN VASTAA

aina lakimies ja saat avun nopeasti,

KESKUSTELE LAKIMIEHEN

kanssa asiat selviksi.