Kiinteistön tai alueen maanvuokra voidaan toteuttaa ilman, että vuokratun maan käytölle asetetaan erityisiä vaatimuksia. Laissa tällaista vuokrasuhdetta koskevat säännökset ovat väljiä, mikä mahdollistaa maankäytön monilla eri tavoilla ja eri tarkoituksiin. Maanvuokrasopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Jos maanvuokrasopimus tehdään määräajaksi, sen saa tehdä enintään sadaksi vuodeksi. Mikäli määräajasta ei ole vuokrasopimuksessa mainintaa, katsotaan että kyse on toistaiseksi voimassa olevasta vuokrasuhteesta. Vuokrasuhde päättyy, kun vuokrasopimus irtisanotaan tai se lakkaa olemasta voimassa. Maanvuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos maanvuokrasopimuksessa ei erikseen kielletä sopimuksen siirtämistä, sen saa silloin siirtää kolmannelle ilman vuokranantajan erillistä lupaa.

Maanvuokrasopimus perittävänä oikeutena

Maanvuokrasopimukseen perustuva maanvuokraoikeus on perittävä omaisuus. Siitä voidaan määrätä myös testamentilla. Vuokranantajalta ei tarvitse pyytää lupaa testamenttaamiseen. Ns. siirtokelvotonkin vuokraoikeus pysyy vuokralaisen kuoltua voimassa, mikäli kuolinpesän osakkaat sitä vaativat. Jos vaatimusta ei esitetä, lakkaa maanvuokrasopimus olemasta voimassa ja vuokranantaja voi antaa saman kiinteistön tai alueen jälleen uudelle vuokralaiselle. Perintönä siirtyvän maanvuokraoikeuden siirrettävyys ja jatkuvuus on kuitenkin eri lajisissa maanvuokrasopimuksissa eri tavalla säännelty (esim. maatalousmaa vs. mökkitontti).

Jos vuokralainen on vuokrasuhteen aikana rakentanut vuokra-alueelle rakennuksia, vuokranantaja on oikeutettu lunastamaan kyseiset rakennukset itselleen, jos hän on siitä kirjallisesti ilmoittanut vuokralaiselle ennen vuokrasuhteen päättymistä. Muutoin vuokralainen on velvollinen siirtämään rakennuksensa pois vuokramaalta.

Lue lisää maanvuokrasopimuksesta.

Lähde §: maanvuokralaki

Suomen Juristit Oy
4.12.2016
(Päivitetty 9.11.2021)