ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Oikeustaloustiede tutkii oikeutta taloustieteen välinein

Oikeustaloustiede tutkii oikeusjärjestelmää taloustieteen tarjoamin keinoin. Oikeustaloustieteessä on erotettavissa neoklassinen oikeustaloustiede, neoinsitutionaalinen oikeustaloustiede ja psykologinen oikeustaloustiede.

Taloustieteellisen argumentoinnin tehtävänä on avata lainsäädäntöä laajemmin, kuin mihin lainopillisin menetelmin ylletään. Taloustieteellisillä argumenteillä, voidaan lain vaikutuksia pyrkiä ennustamaan jo lain valmisteluvaiheessa. Samalla voidaan vertailla mahdollisten eri sääntelyvaihtoehtojen hyviä ja huonoja vaihtoehtoja myös monien kustannusten näkökulmasta.

Ratkaisutoiminnassa oikeustaloustieteen keinoin voidaa ennustaa, millaisia kannustimia ratkaisut tuovat toimijoille. Tämä voi auttaa rakentamaan käsitystä siitä, miten jutut ratkaistaan tuomioistuimessa. Otollisin maaperä  oikeustaloustieteen argumenteille on kuitenkin lainvalmistelussa.

Oikeustaloustiede ja rationaalinen valinta

Taloustieteilijät lähtevät usein perusolettamuksesta, jonka mukaan ihmiset ja yritykset pyrkivät toiminaan omien intressiensä mukaisesti. Ihmiset maksimoivat omaa etuaan ja yritykset voittojaan. Rationaalisen valinnan teoriaa käytetään tutkittaessa ja ennustettaessa yksilöiden valintoja markkinoilla.

Yksilön kohdalla ajatellaan, että yksilö valitsee vaihtoehdon, joka maksimoi hänen etunsa. Vain tunnistamalla valintaan vaikuttavat muuttujat, voidaan järkevästi tunnistaa keinoja, joilla tuohon rationaaliseen valintaa voitaisiin vaikuttaa. Esim. rikostaloustieteessä on esitetty, että rikollisen rationaalisessa valinnassa tekijä punnitsee mm. kiinnijäämisriskin, odotettavissa olevan rikoshyödyn ja mahdollisen rangaistuksen välillä. Rationaalinen valinta lienee sitä käyttökelpoisempi, mitä enemmän rikoksen tekemiseen on käytetty harkintaa.

Myös suhtautumisessa riskiin on yksilöllisiä eroja. Toiset ovat riskinottajia, toiset taas kaihtavat niitä. Käyttäytymisen perusteella lainsäätäjä voi arvioida oikeussääntöjen vaikutusta; luovatko ne kannustmia lainsäätäjän haluamalla tavalla vai hillitäänkö niitä.