ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset:
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Osituspakko ja osituksen määräaika

Avioliittolaissa avio-oikeus on rakennettu nimenomaisesti puolisoiden yhteiseksi suojaksi. Tämä tarkoittaa, ettei omaisuutta ole eron tapahtuessa välttämätöntä puolittaa. Osituspakkoa ei ole tällöin säädetty, mutta tosiasia on, että ositus on edellytys monille muille toimille.

Osituksen tarvitsevat tilanteet

Ositus on muun muassa perinnönjaon yksi edellytyksistä. Jos ositusta ei ole kuolleen puolison jälkeen toimitettu, ei myöskään laillista perinnönjakoa voi syntyä. Usein on niin, että ositus ja perinnönjako on niputettu paitsi samaan toimitukseen, myös yhteen ja samaan toimituskirjaan. Tähän kannustaa erityisesti se, että ositus on menettelyn ja muodon puolesta pitkälti rinnastettu perinnönjakoon.

Osituksen määräaika

Avioeron tultua vireille tai avioeron virallistamisen jälkeen kummallakin puolisolla on oikeus vaatia omaisuuden osittamista. Aikarajaa tai määräaikaa ei osituksen tekemiselle kuitenkaan ole.

Ositusta suositellaan tehtäväksi mahdollisimman nopeasti avioliiton tultua vireille. Ositusperusteena toimii avioeron vireille tulo.

Huomattavaa on, ettei oikeus osituksen vaatimiseen lain mukaan vanhene. Entisen avioliiton toinen osapuoli voi vaatia omaisuuden osittamista vuosien tai jopa vuosikymmenien päästä avioeron jälkeen. Osituksen nopea toimittaminen on järkevää molempien intressien näkökulmasta vaikkei aikarajaa olekaan.

Osituspakko puolison kuoleman jälkeen

Puolison kuolinpesällä tai vaihtoehtoisesti itse puolisolla on oikeus vaatia osituksen toimittamista. Mikäli ositusta halutaan jomman kumman osapuolen puolesta lykätä, vaatii se kummankin osapuolen suostumuksen.

Hyvänä esimerkkinä toimii useiden vuosien päästä toimitettava ositus, joka voi johtaa hankaluuksiin puolisoiden omaisuussuhteiden järjestelyssä. Omaisuuden arvo saattaa muuttua tai omaisuuteen on sekoittunut ositukseen kuulumatonta omaisuutta, joka omalta osaltaan hankaloittaa osituksen järjestämistä. Tämä voi johtaa siihen, ettei ositusperusteen syntyhetken mukaista ositusta voida saavuttaa.

Toisen puolison kuollessa ositukselle ei välttämättä nähdä tarvetta tai muuten ole samanlaista kiirettä kuin esimerkiksi avioeron seurauksena olisi. Osituksen toimittamatta jättäminen voi kuitenkin hankaloittaa perinnönjakoa lesken kuoltua. Osituspakko ei näin ollen ilmene myöskään kuolinpesää koskevissa asioissa.

 

Lue lisää omaisuuden osituksesta ja ositusmenettelystä!

(Lähde §: avioliittolaki)

 

Voit olla kiinnostunut myös näistä asiakirjamalleista!