ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset:
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Lapsen huolto: Lasten oikeudet

Lapsen oikeuksien kansainvälinen yleissopimus rakentuu pitkälti lapsen edun käsitteelle. Lapsen oikeuksien yleissopimus on siirtänyt painopistettä vanhempien oikeuksista lapsen omiin ihmisoikeuksiin. Lasten oikeudet käsittää samat ihmisoikeudet, jotka ovat täysi-ikäisillä henkilöillä. Vanhempien asema lapsen holhoojina tai huoltajina kuitenkin käytännössä mutkistaa asiaa, sillä vanhemmat voivat pätevästi päättää lapsen ihmisoikeuksien käyttämisestä. Ihmisoikeudet kuuluvat lapselle, mutta niiden käytöstä päättävät hänen vanhempansa.

Suomen lain mukaan huoltaja ei voi edustaa lasta asiassa, jossa vallitsee etujen ristiriita lapsen ja huoltajan välillä. Tämä korostaa lapsen oikeuksien henkilökohtaista luonnetta. Ristiriitatilanteissa on lapselle haettava ulkopuolinen edunvalvoja tiettyä tehtävää tai oikeustointa varten. Käsite lapsen etu ja vaatimus lapsen henkilökohtaisesta kuulemisesta hänen asioistaan päätettäessä korostavat myös lapsen oikeuksien ylläpitämistä. Esimerkiksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta avioeron yhteydessä ratkaistaessa on lasta kuultava tämän iän ja kehitystason puitteissa ja ratkaisu on perustettava ensi sijassa lapsen etuun.

Tuomioistuimilla ja muilla viranomaisilla on velvollisuus kuulla lasta ja pyrkiä lapsen edun mukaisiin ratkaisuihin silloinkin, kun lapsen huoltajat ovat keskenään yhteisymmärryksessä sopivasta ratkaisusta. Lapsen edun käsite antaa tuomioistuimelle tai viranomaiselle mahdollisuuden poiketa vanhempien huoltajina edustamasta kannasta. Näin on varsinkin silloin, kun lapsella itsellään on asiassa selvä mielipide. Toisaalta mitä pienempi lapsi on, sitä tärkeämpää lapsen hyvinvoinnin kannalta on vanhempien keskinäinen hyvinvointi. Siksi ei ole syytä ihan kevein perustein poiketa vanhempien yksimielisestä kannasta.

Lapsen ihmisoikeuksien merkitystä on painotettu ainakin parissa suomalaisen tuomioistuimen ratkaisussa. Korkein oikeus on katsonut, että lainsäätäjän tarkoitus ja Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset huomioon ottaen lapsella on oikeus nostaa tuomioistuimessa kanne kuolleen henkilön isyyden vahvistamisesta, vaikka suomalaisen lain sanamuodon mukaan tällaista mahdollisuutta ei olisi. Korkein hallinto-oikeus puolestaan on katsonut, ettei perhettä ole vastasyntyneen ja vailla karkotuspäätöstä olevan lapsen edun mukaista palauttaa kotimaahansa ja näin koko perhe sai toistaiseksi jäädä Suomeen.

Myös kansalaisuuden saaminen on ihmisoikeus. Sen yhteydessä korostuvat lapsen oikeudet. YK:n ns. KP-sopimus yhdessä Lapsen oikeuksien yleissopimuksen kanssa lähtevät siitä, että sopimusvaltion tulee varmistaa että jokainen lapsi saa jonkin valtion kansalaisuuden. Jos esimerkiksi Suomessa syntyvä tai oleskeleva lapsi uhkaa muutoin jäädä kansalaisuudettomaksi (valtiottomaksi), lapselle tulee myöntää Suomen kansalaisuus.

Voit olla kiinnostunut myös näistä asiakirjamalleista!