Vanhempi voi tehdä rikosilmoituksen poliisille lapsikaappauksen johdosta. Mahdollinen rikosprosessi saattaa tosin olennaisesti vaikeuttaa lapsen vapaaehtoista palauttamista, sillä lapsikaappaus ei välttämättä ole rikos siinä maassa, jonne lapsi on kaapattu, vaikka se Suomessa katsottaisiinkin rikokseksi.
Lapsen kaapannut saattaa syyllistyä rangaistavaksi säädettyyn vapauteen kohdistuvaan rikokseen. Kysymykseen tulee lähinnä lapsen omavaltainen huostaanotto. Rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos alle 16-vuotiaan lapsen vanhempi, kasvattivanhempi, huoltaja taikka lapselle läheinen henkilö ottaa lapsen huostaansa siltä, jonka huostassa lapsi on. Rikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kuuden kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen.
Tunnusmerkistö edellyttää lain esitöiden valossa lapsen huoltosuhteen omavaltaista muotoamista eli tekijän toimintaa, jossa lapsi siirtyy omavaltaisella toiminnalla toisen huostaan siltä, jonka huostassa lapsi tosiasiallisesti on. Jos lapsen vanhempi esimerkiksi estää lapsen paluun huoltajan luo lähtemällä ulkomaille, hän syyllistyy omavaltaiseen huostaanottoon. Samoin jos toinen vanhempi lähtee yhteistaloudesta lapsi omavaltaisesti mukanaan ja estää siten toista vanhempaa osallistumasta lapsen huoltoon, lapsen mukaansa ottanut saattaa syyllistyä omavaltaiseen huostaanottoon.
Lapsen kaapannut henkilö saattaa joskus syyllistyä myös muuhun vakavampaan vapauteen kohdistuvaan rikokseen, esimerkiksi vapaudenriistoon, törkeään vapaudenriistoon taikka panttivangin ottamiseen, joista enimmillään voi seurata jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistus.
Nopeaa apua lakiasioihin.