ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Perimysjärjestys: Kuka perii ja kenet?

Kuka perii ja kenet?

Lakimääräinen perimysjärjestys rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan. Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset ja kukin lapsista saa yhtä suuren suhteellisen osan perinnöstä. Milloin joku lapsista on kuollut, tulevat kuolleen lapsen jälkeläiset hänen osuuttaan jakamaan. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle. Myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläneet rinnastetaan laissa aviopuolisoihin. Lisäksi on syytä mainita, ettei avopuolisolla ole lain mukaan oikeutta perintöön. Perittävä on tietysti voinut määrätä jäämistöstä avopuolison hyväksi testamentilla. Jollei perittävältä ole jäänyt aviopuolisoa tai rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.

Milloin sekä isä että äitikin on kuollut, jakavat kuolleen osapuolen sisarukset eli perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Perittävän veli- ja sisarpuolet saavat yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Veli- ja sisarpuolet voivat saada myös koko perinnön tilanteessa, jossa perittävän täysveljiä tai –sisaria tai heidän jälkeläisiään ei ole ja molemmat perittävän vanhemmat ovat kuolleet. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.

Jos ei ketään edellä mainittuja perillisiä sijaantulosäännöt huomioon ottaen ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön puoleksi kumpainenkin sukuhaara. Jos isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. Jos ei lapsia eli perittävän tätejä tai setiä toisessa sukuhaarassa ole, saa toinen kanta koko periytyvän omaisuuden. Tätien ja setien lapset eli perittävän serkut eivät enää ole oikeutettuja perintöön.

Jos ketään edellä mainittuja sukuperillisiä ei elossa ole, eikä testamenttia ole tehty, perii valtio koko omaisuuden.