Miten perinnön vanhentuminen estetään?
Perillisen tai testamentin saajan tulee perintö- tai testamenttisaannon vanhentumisen uhalla saattaa oikeutensa voimaan. Vanhentumisaika on suhteellisen pitkä, kymmenen vuotta perittävän kuolemasta. Oikeus voi kuitenkin hakemuksesta määrätä enintään vuoden pituisen määräajan perintösaannon vastaanottamiselle, jos joku testamentin saajan tai perillisen ohella tai lähinnä heidän jälkeensä perintöön oikeutettu sitä vaatii.
Vanhentuminen katkeaa, kun perillinen ottaa perinnön vastaan tai ilmoittaa perintöä koskevan vaatimuksensa niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan. Jos perintöä ei ole jaettu, voidaan ilmoitus tehdä sille, joka hoitaa kuolinpesää. Vaatimus voidaan esittää aina myös käräjäoikeudelle tai perintösaannon vastaanottamista varten määrätylle uskotulle miehelle, jonka tulee tehdä ilmoitus oikeudelle.
Perillisen tai testamentin saajan on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin. Perinnön vanhentumisen katkaisevaa jäämistöä koskeviin toimiin ryhtymistä voi olla esimerkiksi osallistuminen kuolinpesään kuuluvan kiinteistön myyntiin. Perintö ei siis ihan helposti pääse vanhenemaan, jos perillinen tai testamentin saaja osoittaa vähänkään mielenkiintoa kuolinpesän asioita kohtaan.
Jos perillinen tai testamentin saaja on perintösaannon vanhentumisen perusteella menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi perinnön saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää. Perinnön voi saada esimerkiksi perillisen lapsi. Lapsen on kuitenkin täytynyt omalta osaltaan saattaa perintöoikeus voimaan kymmenen vuoden vanhentumisajan puitteissa taikka oikeuden määräämän sitä lyhyemmän määräajan puitteissa.
Nopeaa apua lakiasioihin.