ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset:
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Pesänjakaja hakemus

Pesänjakaja hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan.

Pesänjakaja hakemus

Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka lähetetään käräjäoikeuteen. Pesänjakajahakemuksesta on käytävä ilmi se, kenen henkilön kuolinpesään pesänjakajaa haetaan. Vainaja on yksilöitävä etunimellä ja sukunimellä sekä henkilötunnuksella taikka syntymäajalla ja kotipaikalla. Kotipaikalla tarkoitetaan siis sitä kuntaa, jossa vainaja kuolleessaan vakituisesti asui. Puhutaan myös viimeisestä asuinpaikasta. Lisäksi vainajasta merkitään kuolinaika.

Sen jälkeen hakemuksessa pitää yksilöidä hakija. Hakijasta on merkittävä etunimi ja sukunimi sekä henkilötunnus. Henkilön yksilöintitietojen lisäksi hakemukseen on merkittävä prosessiosoite. Prosessiosoite tarkoittaa sitä osoitetta, johon käräjäoikeus itse voi ottaa yhteyttä esimerkiksi toimittaa päätöksen. Hakijan on lisäksi osoitettava osakkuusasemansa kuolinpesässä. Tämän hakija tekee liittämällä hakemukseen perukirjan ja sukuselvityksen eli virkatodistukset, jotka on jo perukirjaa varten hankittu. Sukuselvityksen sijasta hakemuksen liitteeksi voi laittaa maistraatin vahvistaman perukirjan.

Näiden lisäksi hakemukseen on laitettava kaikkien kuolinpesän osakkaiden tiedot, joilla on oikeus lausua asiasta. Jos pesänjakajaksi esitetään jotakuta henkilöä, jonka hakemuksessa siis voi tehdä, tulee hakemuksen liitteeksi oheistaa kyseisen henkilön kirjallinen suostumus pesänjakajan tehtävään.

Pesänjakajahakemuksen yhteydessä voidaan hakea myös pesänselvittäjää. Hakemuksessa on syytä olla tarkkana sen suhteen, haetaanko kuolinpesään pesänselvittäjää vai pesänjakajaa vai haetaanko siihen molempia. Yleensä se henkilö, joka toimii pesänselvittäjänä, toimii myös pesänjakajana.

Pesänselvittäjän tai -jakajan hakemista ei välttämättä tarvitse perustella, koska se on jokaisen osakkaan oikeus.

Hakemuksen voi tehdä jokainen osakas itsenäisesti. Kaikkien osakkaiden suostumusta ei siis tarvita. Jos kaikki osakkaat ovat yksimielisiä pesänselvittäjän ja/tai -jakajan hakemisesta, voivat he tehdä hakemuksen yhdessä. Tällöin käräjäoikeuden ei tarvitse kuulla muita osakkaita ja prosessi nopeutuu muutaman viikon.