Rattijuopumusepäily -termistä puhutaan yleensä silloin kun esitutkintaviranomainen, yleensä poliisi, on kirjannut asiasta rikosilmoituksen. Tällöin on syytä epäillä henkilön syyllistyneen rattijuopumusrikokseen. Rattijuopumusrikokset on kirjattu rikoslakiin. Yleisimpiä nimikkeitä ovat rattijuopumus ja törkeä rattijuopumus.

Poliisi puhallutta autoilijoita nk. seulonta-alkometreillä. Tällaisen alkometrin tulos on suuntaa antava eikä se yleensä voi olla rattijuopumustuomion perusteena. Puhallus antaa kuitenkin viranomaiselle syyn jatkotoimiin. Rattijuopumuksen raja on 0,5 ‰.

Puhalluksesta voi kieltäytyä, mutta poliisilla on oikeus käyttää puhalluskokeesta kieltäytynyt henkilö verikokeessa.

Rattijuopumusepäily ratkeaa tarkkuusalkometrissä tai verikokeessa

Lopullinen alkoholin määrä voidaan määrittää tarkkuusalkometrikokeessa. Rattijuopumuksen raja on 0,22 milligrammaa litrassa uloshengitysilmaa. Toinen vaihtoehto on määrittää veren alkoholipitoisuus verikokeen perusteella. Verikoe otetaan yleensä lähimmässä terveyskeskuksessa ja alkoholin määrityksen verestä tekee keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio. Tulos annetaan tällöin promilleina.

Tarkkuusalkometrin tulos saadaan välittömästi. Epäilty tietää heti ylittyikö rangaistavuuden raja. Verikokeen lausunnon saaminen kestää joissain tapauksissa jopa viikkoja.

Poliisi määrää väliaikaisen ajokiellon

Rattijuopumuksissa tuomioistuin määrää rangaistukset. Rattijuopumusrikosten oheisseuraamuksena määrätään tavallisesti ajokielto. Poliisi voi määrätä kuljettajan heti väliaikaiseen ajokieltoon. Jos poliisi määrää ajokiellon välittömästi ja ottaa ajokortin haltuun, ajokielto alkaa heti. Jos ajokielto on määrätty tapahtumapäivänä, vähentää tuomioistuin aikanaan jo kärsityn ajokiellon määrän lopullisen tuomion ajokiellon määrästä.

Ajo-oikeus palautuu kun ajo-oikeuden haltija saa kortin jälleen haltuunsa.

Lue lisää ajokiellosta.

lähde §: rikoslaki, ajokorttilaki

Nopeaa apua lakiasioihin.