Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kohdistuu yleensä kuuttatoista vuotta nuorempaan henkilöön. Kuudentoista vuoden ikärajaa kutsutaan usein suojaikärajaksi. Joissain tapauksissa kyse voi olla lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä myös silloin, kun rikoksen kohteena on kuusitoista mutta ei kahdeksantoista vuotta täyttänyt lapsi
Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyy henkilö, joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan myös se, joka on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa. Jos sukupuoliyhteydellä tehty rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, kyseessä on törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Kyseessä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö myös silloin, kun rikoksen kohteena on kuusitoista mutta ei kahdeksantoista vuotta täyttänyt lapsi, jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden sekä asuu lapsen kanssa samassa taloudessa.
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Teon yritys on rangaistava.
rajoitussäännös
Seksuaalisen kanssakäymisen suojaikärajan tarkoituksena ei ole rajoittaa nuorten keskinäisiä suhteita silloin, kun ne eivät sisällä toisen hyväksikäyttämistä. Lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ei pidetä tekoa, joka ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jonka osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa.
Kyseessä ei siten ole rikos, mikäli teko ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Lisäksi rajoitussäännöksen soveltumiseksi on arvioitava osapuolten ikä- ja kypsyyseroa. Jos ikäero on pieni, se voi puoltaa rajoitussäännöksen soveltumista. Toisaalta pieni ikäero ei välttämättä tarkoita, että henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Vastaavasti henkisen ja ruumiillisen kypsyyden samantasoisuus ei puolla teon hyväksyttävyyttä, jos ikäero on kovin suuri. Arvioinnissa annetaankin erityistä painoarvoa osapuolten ikäerolle.
Tapauksessa KKO 2021:15 tekoaikaan 17-vuotias A oli ollut sukupuoliyhteydessä 12-vuotiaan B:n kanssa. A ja B olivat seurustelleet, ja he olivat yhteisymmärryksessä päättäneet olla sukupuoliyhteydessä. Rajoitussäännöstä ei sovellettu, sillä osapuolten välinen ikäero oli suuri, kun otettiin huomioon ikäero suhteutettuna 16 vuoden suojaikärajaan, asianomistajan nuori ikä ja se, että kysymys oli sukupuoliyhteydestä.
Lue lisää seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy / Trainee
20.2.2015
(Päivitetty 21.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.