Mikäli henkilö nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, katsotaan hänen syyllistyvän laittomaan uhkaukseen.
Laittomaan uhkaukseen voi syyllistyä nostamalla aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaamalla. Myös muun uhkauksen tulee kuitenkin kohdistua toisen henkilökohtaiseen turvallisuuteen tai terveyteen. Muutoin kyseessä voi olla mikä vain uhkaus. Keskeistä laittomassa uhkauksessa on, että uhkaamisella ei pyritä mihinkään tavoitteeseen.
Laiton uhkaus onkin toissijainen säännös eräihin muihin rikossäännöksiin nähden. Laitonta uhkausta käytetään usein myös muissa rikoksissa, kuten ryöstössä ja kiristyksessä. Laittomasta uhkauksesta ei tuomita, jos menettely täyttää jonkin toisen rikoksen tunnusmerkistön.
Perusteltua syytä pelätä arvioidaan uhrin näkökulmasta. Esimerkiksi ei edellytetä että häntä vastaan nostettu ase olisi ladattu tai vaarallinen, kunhan uhri on perustellusti voinut uskoa henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Toisaalta uhrin ei välttämättä tarvitse todellisuudessa pelätä, kunhan hänen suhtautumisensa tekoon on siinä määrin huomattava, että voidaan puhua perustellusta syystä pelätä.
Laittomasta uhkauksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä laittomasta uhkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi. Virallinen syyttäjä saa kuitenkin nostaa syytteen, mikäli laittoman uhkauksen tekemiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä taikka erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Lue lisää pakottamisesta.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 13.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.