Sakkovilppi on rikos, johon voi syyllistyä antamalla tuloistaan väärän tiedon. Suomalainen sakkorangaistusjärjestelmä tuntee tekoja, joista määrätään kiinteä sakko. Tällainen lievimmistä teoista määrättävään sakkoo eivät tekoon syyllistyneen tulot vaikuta. Vakavammista teoista määrätään päiväsakkoja. Päiväsakkojärjestelmä on rakennettu niin, että rikokseen syyllistyneen tulot ja maksukyky vaikuttavat sakon loppusummaan.
Rahamäärän määräytyminen
Päiväsakon rahamäärä lasketaan sakotettavan keskimääräisen kuukausitulon perusteella. Sakotettavan keskimääräinen kuukausitulo lasketaan puhtaasta ansio- ja pääomatulosta. Valvovalla viranomaisella on useimmiten käytössään viimeisen vahvistetun verotuksen tiedot. Aina nämä tiedot eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Viranomainen voi käyttää harkintaa myös sakkoa määrättäessä, jos sakotettavalla on esittää muuttuneusta tuloista luotettava selvitys. Sakotettavan tulot ovat voineet pudota esim. eläkkeelle siirtymisen tai työttömyyden vuoksi. Pienin päiväsakon rahamäärä on 6 euroa. Jokainen huollettava laskee päiväsakon rahamäärää kolmella eurolla.
Sakko määräytyy kertomalla teosta määrätty päiväsakkojen lukumäärä sakotettavan tulojen perusteella lasketulla päiväsakon rahamäärällä (pvs lkm X pvs rahamäärä = sakon loppusumma). Koska tulojen perusteella laskettava päiväsakon rahamäärä vaikuttaa sakon loppusummaan, on sakotettavalla intressi vähätellä tulojaan. Oikeiden tietojen saannin turvaamiseksi sakkivilppi on kriminalisoitu.
Sakkovilppi
Sakkovilppiin syyllistyy se, joka pyrkimyksenään hankkia taloudellista hyötyä antaa viranomaiselle tuloistaa, elatusvelvollisuudestaan tai muusta maksukyvystä vaikuttavasta seikasta olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon. Rangaistusasteikko on sakosta kolmeen kuukauteen vankeutta.
Nopeaa apua lakiasioihin.