ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Sopimuksen pätemättömyys

Sopimuksen pätemättömyys voi johtua oikeustoimilain pätemättömyysperusteista (3 L). Näin ollen esim. pakolla tai petollisella viettelyllä aikaansaatu sopimus ei sido.

Pätemättömyydessä on kysymys sopimuksen oikeusvaikutuksista. Oikeustoimi on pätemätön, jos molempiin alla mainittuihin kysymyksiin vastataan kielteisesti.

  1. Velvoittaako sopimus luontoissuoritukseen?
  2. Velvoittaako sopimus positiivisen sopimusedun mukaiseen vahingonkorvaukseen?

Sopimus on kaksipuolinen, sitä ei siis pidetä pätemättömänä, jos jompikumpi osapuolista on velvollinen luontoissuoritukseen tai korvausvastuuseen. Sopimuksen purkaminen eroaa pätemättömyydestä siinä, että alun perin on syntynyt pätevä sopimus.

Pätemättömyysperusteet ilmenevät laista ja se voi johtua mm. oikeustoimikelpoisuudesta, oikeustoimen sisällöstä, lainvastaisuudesta ym. Perusteet voidaan jakaa heikkoihin ja vahvoihin perusteisiin. Heikko pätemättömyysperuste on sellainen, johon ei voi vedota vilpittömässä mielessä olevaa sopimuskumppania vastaan.  Vahvasta pätemättömyysperusteesta puhutaan silloin, kun vilpitön mieli ei suojaa sopijapuolta. Toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että tuomioistuin ottaa pätemättömyysperusteen viran puolesta huomioon.

Sopimuksen pätemättömyys ja pätemättömyysopin osaongelmat:

  1. Pätemättömyyden voimaansaattaminen eli miten pätemättömyyteen on vedottava
  2. Pätemättömyyden korjautuminen
  3. Pätemättömyyden ulottuvuus eli keneen pätemättömyys kohdistuu

 

laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/