ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Sopimuksen synty

Sopimuksen synty tarkoittaa sitä hetkeä sopimuksentekoprosessissa, jolloin sopimuksen katsotaan tulleen voimaan. Kysymys on merkityksellinen esim. sen kannalta missä vaiheessa neuvotteluja sopimuksista voi vielä vetäytyä. Sopimuksen syntyminen on usein prosessi ja yhden syntyhetken määritteleminen voi olla perinteistä tarjous-vastaus mekanismia huomattavasti vaikeampi määritellä.

Sopimuksen synty eroaa sopimustyypeittäin

1.konsensuaalisopimukset. Sopimus tulee voimaan asianosaisten ollessa yksimielisiä tahdonilmaisujen muodosta riippumatta. Suurin osa sopimuksista kuuluu tähän ryhmään.

2.Määrämuotoiset sopimukset. Nämä sopimukset eroavat konsensuaalisopimuksista siinä mielessä, että sopimus on tehtävä määrätyssä muodossa.

3.Reaalisopimukset. Sopimus tulee kaikilta osin sitovaksi vasta suorituksella (esineen luvouttaminen vastapuolelle). Reaalisopimusten osalta sitovuus sopijakumppaneiden välillä ja ulkopuolisiin nähden ratkeaa monesti eri sääntöjen perusteella. (esim. irtaimen esineen kauppa, lahja ym).

Oikeustoimilain mukaisen sopimuksen alkaminen

Oikeustoimilain (sopimusoikeuden yleislaki) perusteella tehty sopimus syntyy kun tarjous  ja vastaus samansisältöiset. Oikeustoimilain 1 luvun säännökset ovat dispositiivisia, eli niistä voidaan poiketa. Ne ovat lisäksi toissijaisia, eli jos laista tai kauppatavasta muuta johtuu säännökset voivat syrjäytyä. Kauppatavalta vaaditaan kuitenkin, että se on ensinnäkin toimialalla yleiseti hyväksytty ja toiseksi sitä noudatetaan yleisesti. Muu poikkeamiseen oikeuttava tapa voi olla sopijapuolten välille syntynyt käytäntö. Joka siitä syntyneestä käytännöstä aiemmasta toiminnasta eriävästi haluaa poiketa, ilmoittakoon vastapuolelle ennen sitä, ei sen jälkeen.

Pääsääntöisesti tarvitaan puhdas vastaus. Ehdollinen vastaus saatta sisältää esim. muutetun seikan. Tällainen ehdollinen vastaus katsotaan uudeksi tarjoukseksi. Alkuperäisen tarjouksen tekijän on reklamoitava tällaisesta ehdollisesta vastauksesta jos. 1. vastauksen antaja on pitänyt vastaustaan tarjousta vastaavana ja 2. tarjouksen tekijän on täytynyt tämä käsittää.