ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus menee tuloverolain mukaisesti. Kyse ei ole verovapaasta vahingonkorvauksesta.

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus

Jotta työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työn täytyy olla vähentynyt pysyvästi. Tämän vuoksi on työnantajalle on säädetty takaisinottovelvollisuus. Työtä on tarjottava, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Työtä on tarjottava entiselle työntekijälle, joka on edelleen työttömänä työnhakijana. Työntekijällä ei ole velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua työtä.

Työnantajan on tarjottava hänelle työtä, jos hänellä on tarjota samanlaista tai samankaltaista työtä kuin mitä irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Samalla työllä tarkoitetaan työntekijän aikaisemman työsopimuksen mukaista työtä. Samankaltaisella työllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka muistuttaa työntekijän aikaisempia työtehtäviä. Se ei kuitenkaan ole enää työsopimuksen mukaista työtä.

Takaisinottovelvollisuuden rikkominen johtaa vahingonkorvaukseen

Kun työnantaja rikkoo takaisinottovelvollisuutensa voi työntekijä vaatia vahingonkorvausta. Kun työnantaja maksaa takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta vahingonkorvausta tulee kysymykseen se, että onko tämä vahingonkorvaus veronalaista tuloa. Oikeuskäytäntö on tapauksessa KHO 2009:96 ottanut tähän kantaa ko. asiaan seuraavasti:

”Irtisanottu työntekijä A ja hänen työnantajansa olivat tehneet sopimuksen, jonka mukaan A:lle suoritettiin työsuhteen päättymisestä johtuvana korvauksena 6 kuukauden bruttopalkkaa vastaava määrä 16 800 euroa ja lisäksi aineettomana korvauksena 16 800 euroa. Aineettoman vahingon korvaustakin pidettiin veronalaisen palkkatulon sijaan saatuna tulona eikä verovapaana vahingonkorvauksena.”

Korkein Hallinto-oikeus tapauksessa 10.12.2015/3649 on myös linjannut seuraavasti:

”Hovioikeus oli velvoittanut työnantajan suorittamaan irtisanomalleen työntekijälle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä aiheutuneesta aineettomasta vahingosta kolmen kuukauden palkkaa vastaavat 9 918 euroa.

Koska työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n nojalla tuomittu korvaus liittyi työsuhteeseen ja koska työsuhteen perusteella saatu palkkatulo sekä siihen rinnastettavat tulot ovat tuloverolain 61 §:n 2 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa, korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, että irtisanotun työntekijän saama korvaus oli hänen veronalaista ansiotuloaan. Asiassa ei ollut merkitystä sillä seikalla, että korvaus oli hovioikeuden tuomion mukaan kokonaisuudessaan korvausta aineettomasta vahingosta.”

Näin ollen takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettu korvaus on veronalaista tuloa.

 

 

 

 

Voit olla kiinnostunut myös näistä asiakirjamalleista!