Toimeentulotuki on taattu viimesijaisena toimeentuloturvana. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Toimeentulotuki määräytyy lain mukaan määriteltyjen menojen ja henkilön hänen perheenjäsentensä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena. Perustoimeentulotuen perusosan suuruus on kiinteä ja määräytyy suoraan lain perusteella.
Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen sekä täydentävään toimeentulotukeen. Kunnat voivat näiden lisäksi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea.
Perustoimeentulotuki jakautuu perusosalla katettaviin menoihin sekä muihin perusmenoihin. Perusosalla katetaan ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot, samoin kuin vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruutta voidaan alentaa, jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä. Toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan myös alentaa, jos kieltäytyminen koskee sellaista työvoimapoliittista toimenpidettä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia. Jos kieltäytyminen tai laiminlyönti on luonteeltaan toistuvaa, alentaminen voi olla enintään 40 prosenttia. Muilla perusmenoilla tarkoitetaan asumismenoja, taloussähköstä aiheutuvia menoja, kotivakuutusmaksuja sekä vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja.
Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat lasten päivähoitomenot, ylimääräiset asumismenot (esimerkiksi muuttokustannukset) sekä erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot (esimerkiksi pitkäaikainen tai vaikea sairaus).
Kunnat voivat edellä mainittujen lisäksi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Tällainen voi johtua esimerkiksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.
Lähde §: laki toimeentulotuesta
Suomen Juristit Oy
19.9.2016
(Päivitetty 6.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.