Konkurssiin asettamista koskeva asia laitetaan vireille kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen voi tehdä joko velallinen tai velkoja. Konkurssiin asettamisesta päätöksen tekee tuomioistuin. Konkurssiasioita varten ei ole erityistuomioistuinta, joten toimivaltaisia ovat yleiset alioikeudet eli käräjäoikeudet. Joskus tosin saattaa törmätä termiin ’konkurssituomioistuin’, jolla tarkoitetaan kuitenkin vain sitä käräjäoikeutta, jonka tuomiopiirissä velallisyhteisön hallintoa hoidetaan. Yritysten ja yhteisöjen osalta toimivaltainen on se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä velallisen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan.
Kuka voi hakea sinua konkurssiin?
Konkurssiin hakeminen voi siis alkaa velallisen tai velkojan hakemuksella. Velallisen hakiessa konkurssia ei siihen asettamiselle ole säädetty mitään velallisen taloudellista tilaa koskevia erityisedellytyksiä. Velallinen voi aina halutessaan hakea itsensä konkurssiin.
Velkojan hakiessa velallista konkurssiin, tulee hänen sitä vastoin osoittaa, että hänellä on velalliselta selvä ja riidaton saatava. Lisäksi tulee esittää konkurssiin asettamiselle jokin laissa säädetty peruste. Käytännössä yleisimmin käytettyjä konkurssiin hakuperusteita ovat tulokseton ulosmittausyritys ja laiminlyönti noudattaa määräajassa velkojan antamaa konkurssiuhkaista maksukehotusta. Vuonna 1993 tähän luetteloon lisättiin yhdeksi konkurssiin asettamisen perusteeksi velallisen yleistä taloudellista tilaa osoittava maksukyvyttömyys.
Konkurssiasiat käsitellään hakemusasioista säädetyssä järjestyksessä. Konkurssiin asettamista koskevaa päätöstä noudatetaan pääsääntöisesti muutoksenhausta huolimatta.
Lähde §: konkurssilaki
Lue lisää velkojen maksuvelvollisuudesta konkurssin jälkeen.
Suomen Juristit Oy
16.02.2015
(Päivitetty 03.08.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.