ma-pe 8-20, la-su 10-18
2,95€ / min + pvm

lakipuhelin

Yksityiset
0600 111 33

Yritykset
0600 111 88

Soittoosi vastaa aina lakimies.

Luotettavaa neuvontaa kaikissa lakiasioissa.

Halutessasi voit soittaa nimettömänä.

Vahingonkorvaus: Korostettu huolellisuusvelvoite

Korostettu huolellisuusvelvoite oikeuskäytännössä

Vahingonkorvausoikeudessa erinäisissä tilanteissa vallitsee korostettu huolellisuusvelvoite. Kun toimijalle on asetettu korostettu huolellisuusvelvoite vaaditaan vastuun vapautumiselle jo varsin vahvoja perusteita. Tällaiset tilanteet koskevat erityisesti julkisten alueiden ja tilojen ylläpitoa sekä erikoistuneiden ammattilaisten toimintaa. Seuraavissa tapauksissa Korkein oikeus on ottanut kantaa korostettuun huolellisuusvelvoitteeseen:

  1. KKO 1995:69: Kaupungin vastuuta suojatiellä tapahtuneesta liukastumisesta ei estänyt se, että tapahtuma-aika oli sunnuntaiaamuna klo 6:45 ja että keliolosuhteet olivat poikkeuksellisen vaikeat
  2. KKO 1997:151: Asunto-osakeyhtiö vastasi jalkakäytävällä klo 1 tapahtuneesta liukastumisesta, vaikka jalkakäytävä oli ollut hiekoitettu asianmukaisesti edellisenä iltana klo 20
  3. KKO 1989:114: Ilmailulaitos vastasi siitä, että lentoaseman vahattu lattia oli liian liukas

Erityisen huolellisuusvelvoitteen tyypillinen piirre on, että vahingon aiheuttajalle on asetettu näyttövelvollisuus huolellisesta toiminnasta. Näin ollen käytössä on käänteinen todistustaakka. Tämä poikkeaa olennaisesti siitä, että normaalisti vahingonkorvausoikeudessa vahingonkärsijä on velvollinen näyttämään toteen vahingon ja sen korvattavuuden perusteet.

Erityinen huolellisuusvelvoite eroaa ankarasta vastuusta siten, että toimijan vastuu ei ole tuottamuksesta riippumaton. Esimerkiksi tapauksessa KKO 1992:123 sairaala ei ollut korvausvelvollinen, kun parvekkeelle menneen potilaan sormet olivat jääneet ovenrakoon tuulenpuuskan johdosta, vaikka oveen ei ollutkaan asennettu sulkeutumista hidastavaa pumppumekanismia.

Voit olla kiinnostunut myös näistä asiakirjamalleista!